Kirjoittanut
Avioliittolain muutosta sukupuolineutraaliksi kannattaa papeista vajaa puolet (44 %) ja kanttoreista vajaa kolmannes (30 %), Kirkon tiedotuskeskus tiedottaa. Yhä useampi pappi ja kanttori on sitä mieltä, että samaa sukupuolta olevilla pareilla tulisi olla mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen.
Papeista reilu kolmannes (35 %) kannatti kirkollista vihkimistä, puolet vastusti (50 %). Kanttorien keskuudessa kannattajia oli joka neljäs (23 %), vastustajia kaksi kolmesta (63 %). Näin ollen sukupuolineutraalin avioliittolain kannattajia oli enemmän kuin niitä, jotka kannattivat kirkollista vihkimistä.
Samaan aikaan osa papeista ja kanttoreista ajatteli, että kirkon tulisi luopua kokonaan vihkioikeudesta, mikäli sukupuolineutraali avioliittolaki toteutuu. Papeista näin ajatteli reilu neljännes (28 %), kanttoreista kolmannes (32 %).
”Pappien mielipiteet ovat muuttuneet näissä kysymyksissä todella nopeasti. Erityisesti tämä näkyy Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla. Alueelliset erot ovat suuria. Hiippakunnista Oulu on ainoa, jossa samaa sukupuolta olevien kirkollisen siunaamisen vastustajia on enemmän kuin kannattajia”, toteaa tutkija Kati Niemelä Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteessa.
Yhä useampi kanttori ja pappi on sitä mieltä, että kirkon tulisi sallia rekisteröityjen parisuhteiden siunaaminen. Papeista 60 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että siunaaminen tulisi sallia. Kanttoreiden suhtautuminen oli kriittisempää, heistä samaa mieltä olevia oli vajaa puolet (44 %) ja lähes yhtä moni vastustaa (41 %). Sekä pappien että kanttorien mielipiteet kirkollista siunaamista kohtaan ovat kääntyneet 2000-luvulla koko ajan myönteisemmiksi.
Naiset kannattavat samaa sukupuolta olevien parisuhteiden kirkollista siunaamista useammin kuin miehet niin pappien kuin kanttorien keskuudessa. Vastaava ilmiö näkyy myös suomalaisten keskuudessa yleensä. Naispuolisista papeista kirkollista siunaamista kannatti lähes kolme neljästä (72 %), miehistä puolet (50 %). Kanttorinaisista asiaa kannatti reilu puolet (57 %), kanttorimiehistä vain neljännes (25 %).
Tulokset käyvät ilmi Kirkon akateemisten jäsenkyselystä, joka tehdään neljän vuoden välein. Tutkimuksella on haluttu seurata pappien ja kanttorien työhön liittyviä kysymyksiä sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Tuloksien pohjalta Helsingin yliopiston dosentti Kati Niemelä on kirjoittanut tutkimuksen ”Kutsumusta, auttamista ja itsensä toteuttamista – Pappien ja kanttorien suhde työhön, työhyvinvointi ja suhtautuminen ajankohtaisiin kysymyksiin Kirkon akateemisten jäsenkyselyssä 2014”.
