Kirjoittanut
Helluntaikirkko pyrkii löytämään yhteisostoja helluntailaiselle seurakuntakentälle. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa sähkösopimukset.
Suomen helluntaikirkon puheenjohtaja Pekka Havupalo haluaisi selkeyttää helluntaikirkon taloudellista asemaa, ja saada sille selkeän rahoituspohjan helluntailaisesta kentästä. Havupalo valittiin Suomen Helluntaikirkon hallituksen puheenjohtajaksi tammikuussa, hän seuraa puheenjohtajana Vesa Pylvänäistä, joka joutui luopumaan tehtävästään terveydellisistä syistä.
Tiedottajana ja sihteerinä jatkaa pastori Esko Matikainen Helsingistä ja taloudenhoitajana pastori Lasse Ripatti Kouvolasta.
Palvelutoimintojen yhdistämisellä säästöä
Kuopiossa pidettyjen Helluntaherätyksen Talvipäivien yhteydessä Suomen Helluntaikirkko kutsui koolle yhdistysten ja suurimpien seurakuntien edustajat keskustelemaan palvelutoimintojen yhdistämisestä. Kokouksessa todettiin, että sadat helluntaiseurakunnat ja niiden laaja yhdistystoiminta muodostavat verkoston, jonka yhteenlaskettu volyymi voi olla merkittävä etu kilpailutettaessa hankintoja tai palveluja.
Hankintayhteistyö toteutuisi käytännössä niin, että suurten yhdistysten kilpailuttaessa vaikkapa sähkösopimuksiaan, tarjousten pohjana olisi kaikkien mukaan tulevien yhdistysten ja seurakuntien yhteinen sähkönkulutus. Jokainen seurakunta voisi tehdä oman päätöksen liittymisestään sen mukaan, onko yhteinen sopimus vai seurakunnan itse saama tarjous edullisempi.
Yhteistyömalli ei sido seurakuntaa ennakolta, eikä vaadi merkittävästi lisäresursseja kilpailuttamisessa, koska herätysliikkeen suuret yhteisöt tekevät sen joka tapauksessa. Yhteishankinnoilla tuettaisiin samalla Suomen Helluntaikirkon taloutta liittämällä sopimuksiin osuus, jonka palvelun toimittaja maksaisi suoraan Helluntaikirkolle.
Helluntaikirkon talous kestävälle pohjalle
Helluntaiyhteisöjen neuvottelussa nostettiin esille Suomen Helluntaikirkon rooli yhteisten asioiden hoitajana sekä siitä aiheutuvat talousvaikutukset. Yhteisiä tehtäviä ovat tähän saakka hoitaneet pääasiassa yhdistykset, jotka ovat myös kattaneet tehtävien kustannukset. Monien tehtävien siirtyessä Helluntaikirkolle myös sen taloudelle täytyy löytyä kestävä pohja.
Helluntaikirkko on saanut valtionapua kolmen vuoden ajan, mutta hallituksen mukaan taloutta ei voida rakentaa pelkästään sen varaan. Rahoitusmahdollisuuksina yhteisöjen neuvottelussa tutkittiin vapaaehtoista tukimaksua seurakunnilta sekä promillen suuruista tukea yhdistysten liikevaihdosta. Keskustelussa kävi ilmi, että asenteellista valmiutta Helluntaikirkon talouden tukemiseen on olemassa.
Paikalla olleet seurakuntien edustajat näkivät tukimaksun luonnollisena osana yhteistyötä. Sen sijaan yhdistysten osalta promilleratkaisu ei ole aivan ongelmaton toimintamalli.
