Jumala kysyy vain uskollisuutta ja jos Hän lähettää, me menemme ja teemme! Näin sanoo gospelmuusikko Pekka Simojoki. Hän on julkaissut uuden albumin ja lähtee marraskuussa Häikäisevän kirkas -kiertueelle yhdessä Sansan kanssa.
Pekka Simojoki pohtii kolumnissaan, kannattaako kaikki kiertueiden ja konserttien vaiva ja muistelee aikanaan Viroon, rautaesiripun taakse, tehtyä matkaa. Kolumni on julkaistu Sansa-lehdessä 3/2024.
“Nyt 30 vuotta myöhemmin, mietin taas itsekseni ensimmäistä Viron reissuani. Oliko siitä hyötyä? Kannattiko silloin nähdä kaikki se vaiva? Muuttuiko kenenkään elämä? Kovin tuttuja kysymyksiä melkeinpä millä tahansa keikalla!
Jokin aika siten kävin taas keikalla Virossa. Ajelimme soittokaverin kanssa auringon paisteessa pitkin kaunista maaseutua. Mieleen tulvivat muistot ensimmäistä kertaa Viroon tehdystä keikasta yhdessä Exit-yhtyeen kanssa.
Tuota reissua silloisen rautaesiripun taakse en unohdakaan koskaan. Millään matkalla ikinä ei varmasti ole ollut niin paljon ongelmia ja kommelluksia kuin silloin. Kaikkia Neuvostoliiton vaatimia tullipapereita ja leimoja meillä ei kuulemma ollut, virastot menivät kiinni ennen aikojaan ja soittokamat jäivät tulliin, vaikka kuinka juostiin ja jonotettiin paikasta toiseen.
“Jumala on aina auttanut”
Kun paikallinen pappi kuuli ongelmasta, hän totesi vain: ”Ennenkin olemme rukoilleet ja Jumala on aina auttanut. Siis rukoilkaamme ja Jumala auttaa jälleen!”
Rukoukset kuultiin ja lopulta kallis lastikin saatiin tullista, kun itse Viron arkkipiispa lupasi vastata näistä suomalaisista soittajista ja heidän kitaroistaan. Uskomaton määrä laitteita kannettiin Haapsalun koulun kolmanteen kerrokseen, mutta innokkaita roudareita meillä onneksi riitti.
Kaupungin nuoret kuuntelivat ihmeissään ja välillä melkein hengittämättä, kun me rymisteltiin gospelia ja laulettiin ’Veelgi täna otsige Jeesust’. Kovasti yritimme kertoa Jeesuksesta jopa viron kielellä ja rukoilimme, että siitä olisi jotain hyötyä jollekin kuulijalle ja toivottavasti myös Jumalan valtakunnan työlle.
Nyt 30 vuotta myöhemmin, mietin taas itsekseni, oliko siitä hyötyä? Kannattiko silloin nähdä kaikki se vaiva? Muuttuiko kenenkään elämä? Kovin tuttuja kysymyksiä melkeinpä millä tahansa keikalla!
Haapsalun pienessä kirkossa näkyi monta tutun näköistä kasvoa, jotka muistin vuosien takaa. Kun konsertti oli ohi, tarinaa riitti ja ihmiset tulivat juttelemaan. Sitten eteeni tuli eräs nelikymppinen nainen, jolla oli vain yksi asia.
Hän katsoi minua silmiin ja sanoi sanat, joita en unohda: ”Yli kolmekymmentä vuotta sitten siellä Exitin konsertissa istui pieni, kymmenvuotias tyttö. Se tyttö olin minä. Haluan kertoa sinulle, että sinä päivänä minun elämäni muuttui. Sen tähden minä rakastan tänään Jeesusta! Kiitos!”
“Meinasi itku tulla”
Olin aivan sanaton enkä osannut vastata yhtään mitään. Tuntui niin niin hienolta, että meinasi itku tulla. Sain kysymykseeni vastauksen. Tajusin, että kyllä se kaikki kannatti, vaikka vain tämän yhden tytön takia! Ja kuinka monen ihmisen tarinaa emme saa kuulla ennen kuin kerran perillä!
Uskon, että samat kysymykset ovat joka päivä läsnä myös Sansan työssä, kun evankeliumi lähetetään radioaaltojen tai netin kautta tuntemattomaan. Löytääkö ohjelma kuulijansa? Muuttuuko kenenkään elämä? Onko tästä hyötyä? Ehkä nämä kysymykset ovat lopulta aika turhia. Herra itse pitää huolen työstään. Hän tietää, muuttuuko jonkun ihmisen elämä. Hän tietää, syntyykö rakkaus Jeesukseen. Jumala kysyy vain uskollisuutta ja jos Hän lähettää, me menemme ja teemme!”
Teksti: Pekka Simojoki
Medialähetys Sanansaattajat eli Sansa on mukana Häikäisevän kirkas -kiertueella. Konsertit ovat 15.11. Seinäjoella, 16.11. Oulussa, 17.11. Kangasalla, 22.11. Helsingissä, 23.11. Turussa ja 24.11. Jyväskylässä. Kangasalan konsertti on maksuton, muihin liput 28 e Tiketistä.
Lue lisää Häikäisevän kirkas -kiertueesta!
