Pepe Willberg: “Lavalle nouseminen saa minut rukoilemaan”

Pepe Willberg puhui perjantai-iltana talk showssa mieluummin “Yläkerrasta” kuin Jumalasta tai Jeesuksesta, mutta yllätti silti kuuntelijat sanomalla, että voisi pitää päällään Jeesuksen paluusta kertovaa paitaa.

Laura Siltalan emännöimässä talk showssa Helsingin jäähallissa pohdittiin perjantai-iltana sitä, miten tavallisen arkielämän keskellä voi löytyä yhteys Jumalaan. Mielenkiintoa herätti jo etukäteen erityisesti yksi osallistujista, tänä keväänä hengellisen “Kun tuulee”-levyn julkaissut Pepe Willberg. Siltala aloitti keskustelun suoraan tyyliinsä, kysymällä Willbergiltä, onko tämä tullut uskoon.
– Periaatteessa en ole tullut, vaan olen kokenut että olen aina ollut jollain tavalla uskossa. Mietin millä tavalla se on ilmennyt mun elämässä. Silloin tajusin, että aina tullessani konsertin alkaessa lavalle, painan vähän päätäni alas ja ajatukset ponnahtavat tuonne yläkertaan. Se on sellainen sekunnin mittainen rukous. Se on kuin rituaali, jota ei kuitenkaan suoriteta, vaan se tulee ihan itsestään.
Willberg kertoi rukoilevansa konsertin alussa siksi, että ihmisten eteen käveleminen tuntuu aina vaikealta.
-Vaikka helppo siellä on sitten laulaa, hän sanoi.

 

Jumalan ja Jeesuksen ystävä

 

Pepe Willbergin Facebook-sivulla uutta levyä kuvaillaan hengelliseksi popiksi, jota voi kunnella vaikka ei niin uskovainen olisikaan. Mitä tämä mahtaa tarkoittaa, kyseli Siltala.
– Ne tekstit ovat sellaisia rauhallisen hengellisiä, ystävällisiä ja lohdullisia, eivät päällekäyviä.
Willberg kertoi, että hänen pyytämisensä “Kun tuulee”-levylle laulujen tukitsijaksi tuntui hyvältä ja houkuttelevalta. Silti hän ensin pohti tarkkaan, ovatko laulut sellaisia, että vuoskymmenten aikana opittu ja saatu taito tulisi niissä hyödynnettyä. Niin todettua hän vastasi myöntävästi. Häntä itseään näissä lauluissa puhuttelee eniten rauha ja lempeys.
– Mutta täytyy sanoa, että minullahan on menneinä vuosikymmeninä ollut myös tähän suuntaan meneviä tekstejä, hän lisäsi.
Elämän palasten joskus ollessa sekaisin, Willberg kertoi asioiden järjestyvän, kun rauhoittuu ja uskoo huomiseen. Hänelle se on luontaisin tapa vaikeissa tilanteissa. Uskossa oleminen tarkoittaa tämän musiikkimiehen mielestä sitä, että usko on selkeästi näkyvissä ihmisen elämässä, mutta sen tarkemmin hän ei halunut asiaa selittää. Itse hän arvioi eläneensä elämäänsä pitkälti Jeesuksen osittamalla tavalla ja tiellä.
-Koen olevani hyvä ystävä Jumalan ja Jeesuksen kanssa.

 

Jumala toimii antamalla voimia

 

Talk showssa olivat keskustelemassa myös Sanansattaja-lehden toimittaja Elina takala, sisäministeri Paula Risikko ja Meilahden seurakunnan kirkkoherra Hannu Ronimus.
Takala kertoi kokevansa itsensä etuoikeutetuksi saadessaan työssään kuulla ihmisten elämäntarinoita. Ihmiset kertovat, miten Jumala toimii heidän elämässään. Jollakin on parantunut sairaus, toisen kipeä ihmissuhde on saanut eheytyä. Omassa elämässään Takala kertoi toivoneensa Jumalalta suorempia vastauksia ja toimintaohjeita, mutta Jumala on toiminut ennemminkin niin, että voimia uuteen päivään on aina ollut tarpeeksi, vaikka murheitakin olisi ollut paljon.
– Joidenkin elämässä Jumalan toiminta on hyvin selkeästi näkyvissä. Mutta mitä kauemmin olen tehnyt tätä työtä, sen useammin olen nähnyt Jumalan toimivan niin, että vaikka kipeät asiat ja tilanteet eivät muuttuisi, usko antaa lohdutusta ja turvaa.

 

Maailma on muuttunut muutamassa vuodessa

 

Sisäministeri Paula Risikko joutuu työssään tekemään isoja päätöksiä. Hänellä on

koulutusta ja työkemusta hoitoalalta. Siltalaa kiinnosti tietää, onko sellaista hetkeä tullut, että tämän taustan vuoksi Risikon omatunto olisi alkanut kolkuttaa, jos hän on joutunut tekemään sellaisen linjauksen tai päätöksen, ettei se ole voinut miellyttää kaikkia. Esimerkiksi Siltala mainitsi turvapaikanhakijoihin liittyen päätökset siitä, kuka saa jäädä Suomeen ja kuka ei. Risikko kuitenkin tarkensi, etteivät he ministeriössä tee niitä päätöksiä, mutta ovat laatineet lain, jonka pohjalta päätökset tehdään. Hän kertoi kaikkien lakien valmistelemisessa tavoitteena olevan, että päätöksistä seuraavat hyödyt ja haasteet jakautuisivat tasapuolisesti kaikille, vaikka kaikkien mielestä hyvää ratkaisua onkin mahdoton vaikeissa asioissa tehdä.
– Mutta kyllä minä aina ajattelen, että kun seuraava päivä tulee, niin pitää pystyä aina elämään sen päätöksen kanssa jonka on tehnyt. Ja jokainen ymmärtää, että jos tekisi päätöksen omaatuntoa vastaan, sen kanssa ei pystyisi kauan elämään.

Risikko luottaa siihen, että maailman levottomuuksien keskellä ihmiset vovat saada paljon turvallisuuden tunnetta uskosta. Hänen omakin toivonsa rakentuu uskosta, joka rauhoittaa ja kiinnittää ihmiset olennaisiin asioihin.

Hannu Ronimus, meilahden seurakunnan kirkkoherra, toteaa maailman olevan hyvin erilainen kuin muutama vuosi sitten. Häntä joka puolelta kuuluvat huonot uutiset eivät ole kuitenkaan saaneet epäilemään Jumalan olemassaoloa. Hänen mielestään muuttuvassakin maailmassa kirkon ydintehtävä on kertoa Jumalan avarasta armosta ja rakkaudesta, joka kuuluu jokaiselle. Tämä sanoma konkretisoituu ristissä, siinä mitä kristus on puolestamme tehnyt.
– Se on ydinasia, ja siitä käsin voimaannumme tekemään arkipäivän hyviä tekoja.

 

Kirkkoherralta Siltala halusi kysyä, mitä ihmisen pitää tehdä, että hän pelastuu? Ronimus muistutti, ettei ihmisen sinällään pidä tehdä mitään, koska Jumala pelastaa ihmisen, emmekä voi itse sitä tehdä.
– Mielummin pukisin asian niin päin, että mitä meidän pitää välttää tekemästä. Meidän pitää olla kääntämättä Jumalalle selkäämme, ja katsoa Kristukseen. Hän haluaa katsoa meihin. Jumala lahjoittaa uskon. Minun toivoni on siinä, että kaikesta koetusta ja kaikista tunteista huolimatta Jumala on luvannut pitää minustakin huolta. Ja minkä hän lupaa, sen hän pitää.