Kirjoittanut
Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjausryhmä käsitteli tänään perhesurmaselvityksen alustavia tuloksia. Vuosina 2003-2012 perhesurmia oli kahdeksan ja muita lapsiin kohdistuneita henkirikoksia 27. Uhreja oli yhteensä 57.
Alustavasti näyttää siltä, että oman lapsensa surmaavat eroavat selvästi muiden henkirikosten tekijöiden profiilista. Oman lapsensa surmaava ei yleensä ole ollut tekohetkellä humalassa eikä päihteiden väärinkäyttäjä. Tekijöillä ei myöskään useimmiten ole aikaisempia poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia.
Selvityksessä on käyty läpi nyt noin kolmasosa tapauksiin liittyvästä aineistosta. Aineistona käydään läpi esitutkintapöytäkirjat, poliisin tietojärjestelmistä löytyvät rikosilmoitukset ja mielentilalausunnot. Lisäksi haastatellaan tarvittavia tahoja ja hyödynnetään muiden tekemiä selvityksiä.
Alustavasti näyttää siltä, että oman lapsensa surmaavat eroavat selvästi muiden henkirikosten tekijöiden profiilista. Oman lapsensa surmaava ei yleensä ole ollut tekohetkellä humalassa eikä päihteiden väärinkäyttäjä. Tekijöillä ei myöskään useimmiten ole aikaisempia poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia.
– Alustavan selvityksen mukaan perheillä on ollut yhteyksiä viranomaisiin. Usein myös lähiomaiset ovat olleet huolestuneita tilanteesta. Näyttäisi myös siltä, että viranomaisten yhteistyössä on parannettavaa. Rikoksen uhrin ja lähipiirin asema on varsin heikko. Tulokset ovat kuitenkin alustavia ja lopullisia johtopäätöksiä voidaan tehdä vasta syksyllä, toteaa sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen.
Selvityksen tekeminen jatkuu vielä kesän yli. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä saa selvityksen elokuussa ja päättää mahdollisesti tarvittavista jatkotoimista.
Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennaltaehkäistä tilanteen kärjistymistä henkirikokseksi. Selvityksen perusteella päätetään mahdollisista toimenpiteistä viranomaistoiminnan ja palvelujen kehittämiseksi.
