Kirjoittanut
Päätoimittaja Timo Eskola kirjoittaa uudessa Perusta-lehdessä, että kuluneina kymmenenä vuotena herätysliikkeiden asemaa on heikennetty pakkotoimia käyttämällä.
Esimerkiksi lähetysmäärärahojen poistot herätysliikkeisiin sidoksissa olevilta lähetysjärjestöiltä eivät Eskolan mukaan ole olleet sattumaa tai Setan suuri saavutus kirkkopolitiikassa, vaan niiden taustalla on teologinen muutos kirkkomme johdossa.
Eskolan mukaan lähetysjärjestöt ovat joutuneet ”käsittämättömän lokakampanjan kohteeksi”.
– Niitä kohdellaan naisia ja seksuaalivähemmistöjä syrjivinä toimijoina, ja osa seurakunnista on jäädyttänyt niiden lähetysvarat. Homoliikkeen ”lobbarit” esittävät järjestöt propagandassaan rikollisjoukkoina, joille ei pidä jättää tilaa toimia, Eskola kirjoittaa.
Hänen mukaansa myös toimittajakunta on unohtanut ”objektiivisen asenteensa ja lähtenyt kirkonvastaiseen taisteluun”.
– Kaikki tämä siitä huolimatta, että Suomen laki ei pidä uskonnollisten uskomusten perusteella toimimista syrjintänä, Eskola ihmettelee.
Eskola sanoo, että syynä asennemuutoksiin on etenkin kirkon teologian muutos.
– Kun teologian sisältö muuttuu, myös käytäntö muuttuu.
Eskola kertoo ”ennustaneensa” vuosia sitten luennossaan, että Immanuel Kantin aatteet ”vievät kirkkomme vähitellen kohti uskontojen sulautumista”.
– Rationalistina Kant oli menettänyt Raamatusta sen teologisen ytimen. Hän tarvitsi uskontoa ainoastaan moraalin takeeksi.
– Varsinaisesti hän oletti uskontojen sulautuvan yhteen ja muuttuvan kulttuuriksi, tarkoittaen etenkin kristinuskoa ja islamia, Eskola tulkitsee.
Hän katsoo, että etenkin edesmenneen teologian lisensiaatti Simo Kivirannan työ ”kasvatti Suomen teologisesta instituutista teologijoukon tekemään ”viiltävää analyysia” uuskantilaisesta perinteestä luterilaisessa teologiassa”.
– Kultuuriksi muuttuva luterilaisuus pyrkii muuttamaan dogman humanistiseksi moralismiksi. Oppi ja ihmiskäsitys joutuvat väistymään yhteiskunnallisten tasa-arvokäsitysten tieltä.
– Tämän tien päässä on lähetystyön purkaminen ja erojen poistaminen eri uskontojen väliltä. Lähetysmäärärahojen poistaminen ei siten ole sattumaa eikä Setan suuri saavutus. Sen taustalla on teologinen muutos kirkkomme johdossa. Jos teologia olisi kunnossa, painostusryhmien lakia vääristelevä propaganda ei kykenisi horjuttamaan kirkon toimintaa, Eskola kirjoittaa.
