Kirjoittanut
Tutkija Timo Eskolan teos Tulkinnan kahleissa: Heikki Räisäsen rosoinen Raamattu on herättänyt tuoreeltaan kiivasta keskustelua. Eskola esitti teoksensa perusteella Sanansaattaja-lehdessä (7.11.), että Räisäsen näkemys Raamatun tulkinnasta perustuu osin Koraanin tutkimukseen. Tuoreessa Sanansaattajassa (20.11.) Räisänen kiistää tämän. Hän sanoo kirjoittaneensa jo vuonna 1968, että Raamatussa traditiota on usein tulkittu uusien kokemusten valossa.
Koraania en tuolloin ollut vielä lukenutkaan, Räisänen jatkaa.
Eskola osoittaa vastauksessaan Räisäsen kuitenkin kehitelleen raamatuntulkintaansa Muhammadin Jeesus-kuvan valossa.
Tulkinnan kahleissa -teoksessa Suomen teologisen instituutin tutkija Timo Eskola analysoi, ”millä perusteilla emeritusprofessori Heikki Räisänen ”hylkää Uuden testamentin teologian ja kristinuskon perinteisen sisällön”. Eskola tarkastelee, miten ”Räisänen selittää uskonnon osaksi kulttuuria ja ihmisen omaa elämäntulkintaa”.
Eskola kirjoitti Sanansaattaja-lehteen (7.11.) teokseensa liittyvän artikkelin, jonka otsikko oli ”Heikki Räisänen – miksi professori hylkäsi Raamatun ja puhtaan opin”
Tuoreessa Sanansaattaja-lehdessä (20.11.) Räisänen vastaa artikkeliin ja ilmoittaa, ettei tunnista Eskolan tekstistä itseään.
”Lienenkö menettänyt muistini, kun en tiedä, että näkemykseni ”Raamatun tulkinnasta perustuvat alun perin Koraanin tutkimukseen”? Eskolan mukaan olisin jopa itse kertonut, että ajatukseni ”tulkinnan ’jatkuvasta ketjusta’ löytyi Koraania tutkittaessa”, Räisänen kirjoittaa.
”Enpä ole. Eskola tulkitsee väärin mainintaani, että ”tradition, kokemuksen ja (uuden) tulkinnan kolmikanta” löytyy jo Koraanin Jeesus-kuvaa käsitelleestä kirjastani (1971). Hän päättelee minun tarkoittaneen, että ajatus myös syntyi vasta tuolloin. Kirjan tarkempi lukeminen olisi paljastanut, että ajatukseni tulkintojen sarjasta oli kyllä peräisin raamatuntutkimuksesta. Viittaan painokkaasti Gerhard von Radin ”Vanhan testamentin teologiaan”, josta poimin useita esimerkkejä”
”Koraanin ja Paavalin vertailu (jota suoritin 1972) ei siis ole minulle ”kaiken perusta”. Se, että perinteiset käsitykset Raamatusta kävivät minulle ongelmallisiksi, oli seurausta Raamatun itsensä tutkimisesta ja toisten tutkimuksiin tutustumisesta”, Räisänen jatkaa.
Eskola: ”Räisänen jättää Muhammad-yhteyden mainitsematta”
– En kirjoissani suinkaan väitä, että Räisänen olisi kehittänyt tulkintansa ainoastaan Koraani-tutkimuksen puitteissa, Timo Eskola vastaa.
Hänen mukaansa Räisänen on ”sanoutunut irti perinteisestä raamattukäsityksestä ja monista kirkon opeista” lähinnä yhdysvaltalaisen tutkijan Langdon Gilkeyn avulla.
– Mutta Räisänen on omissa kirjoituksissaan todennut, että hän on kehittänyt tulkintamalliaan eteenpäin nimenomaan Koraani-tutkimuksen yhteydessä. Olen lainannut Räisäsen teksteistä kohtaa, johon hän itsekin on viitannut. Puhuessaan tulkinnan ”kolmikannasta” Räisänen sanoo ensin esitelleensä sitä kirjassaan Beyond New Testament Theology ja jatkaa: ”mutta ilman tiedonsosiologista viitekehystä se löytyy jo kirjani ’Das koranische Jesusbild” (1971) epilogista.”
– Lainaus kuitenkin jatkuu. Jostain syystä Räisänen jättää Sanansaattajan vastineessaan mainitsematta seuraavan lauseensa: ”Siinä tulkitsin Muhammadin Jeesus-kuvaa tähän suuntaan – Muhammad tulkitsee Jeesus-traditiota oman kokemuksensa valossa – ja etsin ilmiölle vertauskohtia raamatunsisäisestä traditionmuodostuksesta.” (TA 1997). Juuri tästä olen puhunut, Eskola toteaa.
– Ensimmäinen tieteellinen tutkimus, jossa Räisänen esittelee tulkintamallinsa, koskee siten Koraanin ja Raamatun välisiä suhteita. Räisänen itse ilmoittaa tutkineensa ensin Muhammadia ja sitten etsineensä vertauskohtia Uudesta testamentista.
Eskola huomauttaa, että Räisänen puhui samasta asiasta jäädessään eläkkeelle virastaan.
– Jäähyväisluennossaan (julkaistu Vartija 2006) hän totesi nuoruuden ”ratkaisevien löytöjen” seuraavan läpi koko elämän ideoiden kehittelynä ja sovelluksena. Tämä näkyy hänen mukaansa ennen kaikkea siinä, että Koraani-tutkimuksen kaudella löydetyt ajatukset säilyvät merkittävinä.
– Suora lainaus kertoo asian parhaiten: ”Kiinnitin huomiota myös siihen, että Koraanin teologia ja Uuden testamentin teologiat näyttivät muovautuneen samantapaisissa prosesseissa: traditiota (Koraanin tapauksessa arabialaista, juutalaista ja kristillistä perinnettä) oli tulkittu uusien kokemusten valossa (joita olivat Muhammedin näky- ja kuuloelämykset, myöhemmin vaikkapa se kokemus että monet kuulijat hylkäsivät hänen sanomansa). Luonnostelin siten jo tässä ’tradition, kokemuksen ja tulkinnan’ selitysmallia, josta oli tuleva kantava rakenne Beyond New Testament Theology -kirjaan parikymmentä vuotta myöhemmin ja jota olen propagoinut hermeneuttisena avaimena pyhien (ja muidenkin) tekstien maailmaan.” (Vartija 3, 2006, 86-87).
– Räisänen sanoo siis luonnostelleensa ”jo tässä” Koraani-tutkimuksessa tulkinnan kolmikantaansa. Nyt ajankohtaisessa debatissa hän kuitenkin kieltää saman asian, Eskola toteaa.
