Kirjoittanut
John Schlitt ei nuorena uskonut, että on olemassa kristillistä rockmusiikkia, sillä hänelle oli kerrottu kyseisen musiikkityylin olevan suoraan helvetistä. Onneksi hän tutustui Petran musiikkiin, ja pian hänestä tuli rock bändin solisti.
Tampereen Nokia Arenan Glow Festival huipentuu legendaarisen Petran esiintymiseen lauantaina 24.8.2024. Vuonna 1972 Yhdysvaltojen Indianassa perustettu yhtye on jo kertaalleen lopettanut toimintansa, mutta on lähtenyt tänä vuonna kiertueelle 50-vuotisjuhlien merkeissä. Petra konsertoi eri puolilla USA:ta, Kanadassa ja Meksikossa sekä Euroopassa Suomen lisäksi ainakin Saksassa.
Petra kuuluu amerikkalaisen kristillisen rock-musiikin uranuurtajiin. Se nousi suosioon 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella. Levyjä on myyty lähes kymmenen miljoonaa, Grammy-palkintoja on tullut neljä ja kristilliseen musiikkiin erikoistuneita Dove-palkintojakin kymmenen. Yhtyeen musiikki yhdisti rokkia, poppia ja metallia kristillisiin sanoituksiin, ja Petra saavutti suurta suosiota myös kristillisen musiikkikentän ulkopuolella.
Yhtyeen kokoonpano luonnollisesti vaihteli vuosien varrella. Bändin perustajajäseniä olivat kitaristi Bob Hartman, basisti John DeGroff, kitaristi Greg Hough ja rumpali Bill Glover. Suomeen tulevassa kokoonpanossa on perustajajäsenistä mukana ainoastaan Hartman. Tampereella nähdään lisäksi John Schlitt (laulaja), John Lawry (koskettimet), Greg Baily (basso) ja Christian Borneo (rummut).
Yhtyeen polku ei ole ollut helppo, ja epäilijöitä riitti. Petran kiertueen nettisivuilla on kuvaava teksti, joka kertoo joidenkin kristittyjen suhtautumisesta miesten musiikkiin:
Ensin he kertoivat heille, ettet voi
soittaa rock-musiikkia ja olla kristitty. /
Sitten he kertoivat heille,
ettet voi soittaa rock-musiikkia Herralle. /
Sitten he kertoivat heille,
etteivät heidän käännynnäisensä
olleet todella pelastuneet. /
Sitten he kertoivat heille,
ettei rock musiikki tule koskaan
olemaan suosittua kirkossa. /
Sitten he kertoivat heille,
ettei rock musiikkia voida
koskaan käyttää palvontaan. /
50 vuoden jälkeen tämä herättää kysymyksen… /
Mitä sellaista ”he” tiesivät, mitä Jumala ei tiennyt?
Kolme sointua ja haaveena bändi
Toimittaja Anu Lehtipuu on haastatellut John Schlittiä useampaan otteeseen Suomen konserttien yhteydessä. Solisti kertoi jatkavansa musiikin parissa innoissaan ja pitkään.
− Toivon, ettei Petra katoa elämästäni koskaan, olin sitten miten iäkäs tahansa, Schlitt sanoi.
Musiikin parissa hän aloitti jo viisivuotiaana.
− Soitin pianoa, mutta vihasin sitä. En halunnut harjoitella lainkaan. Silti tiesin aina, että osaan laulaa. Kuulin siitä yhtenään, että olen hyvä laulaja.
12-vuotiaana Schlitt otti käsiinsä kitaran, koska hänen ystävänsäkin oli innostunut kitaransoitosta. Hän huomasi, että soittaminen on siistiä, ja oppia hän sai kitaransoiton opettajilta.
− Sitten kun olin oppinut kolme sointua, halusin perustaa bändin.
Musiikin voimaa nuori kitaristi ammensi radiosta, josta tulvi valtavasti uutta musiikkia.
− Jo lapsena sain paljon vaikutteita, oli Beatlesit ja Beach Boysit ja kaikki ne lukemattomat määrät yhtyeitä, jotka tulivat, kun olin vielä lukiossa. Se koko musiikin jättimäinen tulva ja bändimusiikki räjäyttivät tajuntani.
Schlitt huomasi, että monissa bändeissä oli upeita solisteja, jotka osasivat laulaa myös moniäänisesti. Häntä kiehtoivat heti alusta lähtien yhtyeet, joiden jäsenet osasivat laulaa eivätkä pelkästään soittaa.
− Kuuntelin uskollisesti hyvältä kuulostavia bändejä. En todellakaan välittänyt kitaristeista, enemminkin laulajista. En myöskään tajunnut, miten tärkeitä ovat hyvät rumpalit, basistit, kitaristit ja kosketinsoittajat, kunnes oli aika perustaa oma bändi.
Luulin, ettei kristillistä rockia ole
Nuorelta Schlittiltä tivattiin, miksi hän ei ryhdy laulamaan rockia. Hänen vastauksensa oli selvä: uskoni vuoksi laulan vain kristillisessä rockbändissä. Mutta sellaisia ei yksinkerta sesti ollut. Tai niin hän ainakin luuli.
− Silloisissa kristillisissä piireissä viestittiin vahvasti, että rock’n’roll oli suoraan helvetistä. Ja totta puhuen en tiennyt, että kristillistä rockia oli olemassa.
”Herra haastoi minut oppimaan lisää ”
Sitten seurakuntakaveri kertoi Schlittille yhtyeestä nimeltä Petra.
− Tajusin ja näin että rock’n’rollia voitiin käyttää niin hienolla tavalla kertomaan minulle rakkaasta Jeesuksesta.
− Petraan tutustumisen aikoihin koin, että olin pilannut ääneni eikä Jumala voi mitenkään käyttää minua. Herra kuitenkin haastoi minut oppimaan lisää ja sain laulunopetusta. Jumalan täytyi näyttää minulle pari asiaa, ennen kuin olin valmis Petran jäseneksi, Schlitt muistelee.
Teksti: Heikki Paatelma eri lähteistä, Anu Lehtipuu John Schlittin haastattelut
John Schlittin haastattelu on alunperin julkaistu radiotyön ystävien Aalloilla-lehdessä 2/2024. Tilaa lehdestä näytenumero.
