Kirjoittanut
Koronapandemiassa käytiin läpi kriisiteorian mukaisia vaiheita läpi kuin suoraan oppikirjasta. Alun shokista edettiin reaktio- ja käsittelyvaiheisiin. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa todellisuus hyväksytään sellaisena kuin se on.
Teologian maisteri, kirjailija ja kouluttaja Petri Välimäellä kevään korona-aika oli työntäyteistä. Sovitut koulutukset pidettiin uusilla välineillä, jotka poikkeustilanne pakotti ottamaan nopeasti haltuun.
Välimäki kuuluu itse riskiryhmään ja on noudattanut korona-aikana erityistä varovaisuutta.
– Ajoittain on ollut todellista huolta terveydestä. Olen pyrkinyt välttämään turhia kontakteja.
Vaikka koronatilanne on helpottanut, riskiryhmäläisten on edelleen oltava varovaisia. Välimäki kantaa huolta erityisesti nuoremmista riskiryhmään kuuluvista.
– Yli 70-vuotiailla on kuitenkin usein taloudellinen toimeentulo turvattu eläkkeissä, mutta nuorella ihmisellä tilanne voi olla hankala, jos työssäkäynti tai lähiopiskelu ei ole terveyden kannalta turvallista, mutta toimeentulon vuoksi on otettava lisäriskejä.
Koronan ensimmäisestä aallosta selvittiin Suomessa yllättävän vähällä.
– Jo nyt on aihetta kiitokseen, vaikka mahdollinen toinen aalto varjostaa tulevaisuutta. Toivon tietenkin, että Jumala olisi suosiollinen, eikä toista aaltoa tulisi.
Aiemmin pitkään kriisityössä palvellut Välimäki on pohtinut ihmisten reagointia koronapandemiaan kriisiteorian näkökulmasta.
Reaktioiden värikäs kirjo
– Korona on ollut poikkeuksellinen, koko maailmaa koskeva kriisi. En muista elinajaltani vastaavaa. Kyse on vakavasta terveydellisestä uhasta, tappavasta taudista ja valtavasta talouskriisistä.
– Kriisissä on eri tasoja, on maailmanlaajuinen ja kansallinen. Sitten on yhteiskunnallinen, perhekohtainen ja henkilökohtainen taso.
Ihmiset suhtautuvat kriiseihin eri tavoin. Shokkivaihe alkaa heti kriisin laukaisseen tilanteen jälkeen. Koronakriisissä shokkivaihe iski, kun tartuntojen määrä kasvoi kasvamistaan ja poikkeusolot otettiin käyttöön. Ihmiset eivät aluksi kyenneet hahmottamaan tilannetta.
Shokkivaiheessa toiset ahdistuvat ja reagoivat voimakkaasti tunteella. Osa ihmisistä lamaantuu ja osa taas toimii mekaanisesti näennäisen tunteettomasti. Olo voi olla ulkopuolinen ja epätodellinen.
– Sitten on kolmas ryhmä, joka shokkivaiheessa kieltää tapahtuneen. Heillä kriisi nostaa voimakkaan defenssin. He eivät kykene kohtaamaan todellisuutta, vaan kieltävät sen. Toisinaan he yrittävät saada muutkin ihmiset vähättelemään asiaa, koska asian tunnistaminen aiheuttaisi jonkin asteista ahdistusta. Usein se ilmenee myös ärsyyntymisenä, kun asiasta jollain tavoin muistutetaan.
Koronakriisissä on voinut havaita myös aikuismaista suhtautumista kriisiin. Asiallisesti suhtautuvat ovat olleet niitä, joilla kyky kestää vastoinkäymisiä ja kriisejä on vahva. Puhutaan resilienssistä. Silloin vaikeankaan asian kohtaaminen ei aiheuta samassa määrin alitajuista ahdistusta ja siksi sitä pystyy helpommin käsittelemään, vähättelemättä tai ylireagoimatta.
Shokkivaihe suojaa psyykettä
Shokkivaiheen reaktiot voivat tuntua oudoilta, mutta vaihe on tarpeellinen. Se suojaa psyykettä liian traumaattiselta tapahtumalta, jota ei voi kestää. Mieli tarvitsee aikaa sopeutua. Shokkivaiheessa ihminen kaipaa turvaa ja tunnetta siitä, että läsnä on ihmisiä, jotka tietävät, mitä pitää tehdä. Kyky vastaanottaa tietoa on tässä vaiheessa usein puutteellinen.
Kestoltaan yksilöllistä shokkivaihetta seuraa reaktiovaihe. Vaikka psyyke yrittää kieltää tapahtuneen, ihminen joutuu kohtaamaan todellisuuden. Shokkivaiheessa alitajunta suojaa ihmistä, jonka tietoinen puoli samaan aikaan tiedostaa asian. Syntyy ristiriita. Juuri tuo ristiriita ilmenee erilaisina reaktioina. Näissä tilanteissa ihmiset oireilevat Välimäen mukaan eri tavoin. Voi olla fyysisiä tuntemuksia, unettomuutta, sydämen tykytystä, ahdistusta, paniikkioireita tai hallitsemattomia tunnereaktioita ja kieltämistä. Auttamisen ammattilaiset tunnistavat oireet luonnollisiksi. Ihmiselle on lohduttavaa kuulla, että hänen oireensa ovat normaaleja, mutta tilanne on epänormaali. Reaktiovaiheessa monella on tarve keskustella ja käydä tilannetta läpi uudestaan ja uudestaan.
Todellisuuden tunnustaminen
Reaktiovaiheen jälkeen olisi hyvä siirtyä asioiden käsittely- ja kohtaamisvaiheeseen.
– Surussa surutyö voi alkaa, kun ihminen alkaa käsitellä suruaan. Hän tunnustaa pienin askelin todellisuuden. Alitajuiset reaktiot jäävät vähemmälle ja aikuisen reaktiot lisääntyvät.
Käsittely- ja kohtaamisvaihe voi kestää pitkäänkin ja toisinaan siinä tarvitaan rinnalla kulkijoita, joiden kanssa asioita voi työstää. Käsittelyvaiheessa ihminen tiedostaa kriisin aiheuttamat muutokset. Hän saattaa alkaa pohtia myös asennettaan, omaa minuuttaan, arvojaan ja uskomuksiaan tarkemmin.
Kriisiteorian viimeinen vaihe on uudelleen suuntautumisen vaihe. Lähtökohtana sille on tapahtuneen hyväksyminen. Jotta voi päästä eteenpäin, on hyväksyttävä todellisuus sellaisena kuin se on. Silloin uusi voi rakentua realistisesti sen pohjalle.
Uudelleen suuntautumisen vaiheessa tapahtuneen hyväksyy vähitellen, eikä se enää hallitse ajatus- ja tunnemaailmaa. Vähitellen ihminen kykenee suuntautumaan kohti tulevaisuutta.
Ei äkkinäisiä ratkaisuja kriisissä
– Olen hämmästynyt, kuinka hyvin kriisiteoria on toiminut koronakriisissä, Petri Välimäki pohtii.
– Varsinkin kriisin alussa oli hämmästyttävän paljon niitä, joilla oli vahva kieltämisreaktio. He vähättelivät koronaa ja leimasivat siihen vakavasti suhtautuvia hysteerisiksi.
Myös reaktio- ja käsittelyvaiheen käyttäytymistä on ollut nähtävissä. Ja orastavasti uudelleen suuntautumista.
Kieltäminen kuuluu kriisiteoriaan yhtenä vaiheena, mutta Välimäen mukaan vaarana on, että se jää päälle. Tätä kutsutaan dissosiaatioksi. Ihminen ei pääse eteenpäin, jos hän juuttuu kieltämis- tai reaktiovaiheeseen. Mikäli kriisin kohtaaminen jää kiinni reaktiovaiheeseen, voi olla, että ihminen jää ikään kuin toistamaan oireita. On vavahduttavaa huomata, että tällä hetkellä sen suuntaista toistamista näkyy melko laajalla, yhteiskunnallisella tasolla.
– Olisi yhteiskunnan kannalta huono vaihtoehto, ellei siitä päästäisi eteenpäin. Nyt tarvitaan aikuista asioiden hoitoa. Politiikassakaan ei ole oikea aika kerätä poliittisia irtopisteitä, vaan yhdessä pyrkiä ratkomaan taloudenongelmia.
Kriisitilanteessa ei pitäisi tehdä mitään äkkinäisiä ratkaisuja, Välimäki varoittaa.
– Kun kriisi on päällä, jotkut ihmiset yrittävät selvästi päästä ahdistavasta tilanteesta nopeasti eroon tekemällä äkkinäisiä, isoja päätöksiä.
– Kannattaa odottaa, että tilanne tasaantuu.
Jumalan armo pysyy
Paimenuuden kannalta kriisissä on tärkeä muistaa, että Jumala on edelleen kaikkivaltias ja yhtä luotettava kuin ennenkin. Hänen armonsa pysyy ja lupaukset ovat totta.
– Salaliittoteorioiden sijaan tarvitaan kristittyjä, jotka seisovat aikuisen uskossa.
Petri Välimäki rohkaisee kristittyjä erityisesti kriisiaikoina välittämään Jumalan rakkautta ihmistä kohtaan. Hän muistuttaa, että kristinuskon ytimessä on myös lähimmäisen rakkaus.
– Jos kristityt näinäkin päivinä oikeasti ottaisivat todesta toisten rakastamisen, se olisi hieno todistus maailmalle.
Välimäki kertoo eräästä kanadalaisesta julistajasta, joka on todennut, että rakkauden vastakohta ei ole viha vaan pelko. Kyseinen julistaja vierailee säännöllisesti muslimimaailmassa. Pelko sanoisi, älä mene, mutta rakkaus pakottaa lähtemään.
– Pelko on hyvin vahva tunne, joka ohjaa ihmistä.
– Pysytään kristittyinä ja huolehditaan myös turvallisuudesta. Sen eteen pitää tehdä kaikki. Samaan aikaan pidetään kiinni lähimmäisen rakkaudesta. Ei siis joko turvallisuus tai rakkaus, vaan sekä rakkaus että turvallisuus ovat perustavan tärkeitä asioita.
Jumala valitsi rakkauden ja osoitti sitä jopa vielä ristillä, Välimäki muistuttaa.
Saa pelätä
Petri Välimäki tietää, että aina ei onnistu toimimaan tavalla, joka helpottaisi oloa ja lievittäisi pelkoa. Silloin on hyvä muistaa, että Jeesus rakastaa sinua yhtä paljon, vaikka pelkäisit.
– Jos on turva Jumalassa, ahdistunut on yhtä rakas ja tärkeä. Jumalan turvallisuus ei ole yhtään vähentynyt. Ja ellei vielä tunne Häntä, aina voi aivan yksinkertaisesti rukoilla Jeesusta omaksi Vapahtajaksi ja Herraksi. Hän ei aja yhtäkään luokseen tulevaa pois.
Pelkoon auttaa Välimäen mukaan usein se, että saa rauhassa pelätä.
– Kannattaa etsiä joku, joka kuuntelee ja ottaa rauhassa vastaan toisen pelon tunteen. Kaikkien tunteiden kanssa saa olla totta ja tulla hyväksytyksi. Meidän heikkoutemme ei estä Jumalaa.
– Kun Pietari toimi impulsiivisesti, Jumalan armo pysyi silti. Pietarin heikkouksista huolimatta hänestä tuli kallio. Jumalan armossa on turva, joka kestää.
Teksti Sari Savela
