Onko sinun vaikea irrottautua töistä? Koetko ärtymystä, väsymystä, kyynisyyttä tai huonommuudentunnetta? Kärsitkö unihäiriöistä tai keskittymisvaikeuksista? Ovatko luovuus ja ilo kadonneet?
Jos vastasit yllä oleviin kysymyksiin kyllä, kärsit todennäköisesti uupumuksesta – suomalaista työelämää piinaavasta kansantaudista.
Kuntoutuksen parissa työskennellyt erikoislääkäri Virpi Vartiainen on kohdannut lukemattomia uupuneita: ylikierroksilla paahtavia työnarkomaaneja tai taakan alle lamaantuneita tunnollisia puurtajia.
– Usein tunnistamme ylikierroksiin liittyvän ”taistele tai pakene” -tilan, mutta lamaantumisesta puhutaan vähemmän. Siinä ihminen saattaa uupua ”valekuolleeseen” tilaan, jossa ei ole tunteita eikä jakseta enää edes nousta sängystä ylös.
Syyt uupumiseen ovat moninaiset: muun muassa jatkuva muutos ja kiire sekä vaihtoehtojen runsaus ja tietotaakka, joka saa aivot pysähtymään.
Merkittävimmäksi kuormitustekijäksi Vartiainen nimeää digitalisaation.
– Tietoteknologia ei ole enää palvelijamme, vaan meistä on tullut sen orjia. Aivomme käyvät koko ajan ylikierroksilla. Olemme historiallisessa ihmiskunnan koelaboratoriossa. Jää nähtäväksi, mitä tulee sukupolvesta, joka osaa painaa enteriä ennen kuin osaa puhua.
Virikekuorman lisäksi mieltä taakoittavat monesta suunnasta tulevat vaatimukset. Pitäisi hoitaa hyvin työ, perhe ja parisuhde sekä olla timmissä kunnossa niin fyysisesti kuin psyykkisesti.
– Ahnehdimme elämää ja suoritamme jopa hyvinvointia. Ja kun sosiaalisessa mediassa toiset hehkuttavat onnistumisiaan, vertaamme itseämme heihin, Vartiainen pohtii.
– Somessa ei saa koskaan olla se tähti, joka loistaa, vaan aina joku kilpailee kanssamme. Onkin tutkittu asia, että paljon sosiaalista mediaa käyttävä nuoriso on masentuneempaa kuin ikätoverinsa.
Kuuntele Virpi Vartiaisien ajatuksia Kutsumushautomo-podcastissa.
Jos minuus on herkästi syyllistyvä, myös hengellisyydestä ja jumalasuhteen hoidosta saattaa tulla suoritus.
– Olen itse kasvanut sodanjälkeisessä helluntaikulttuurissa, jossa ihanteekseni tulivat erään lähetystyöntekijän sanat: ”Tee kaikkesi Jumalalle.” Minun ja Jumalan roolit sekoittuivat, ja olin tavattoman stressaantunut ja huolissani, että osaanko tehdä Jumalan tahdon.
Virpi Vartiainen huomauttaa, että virallinen teologia ja arjen teologia – sanojen merkitys tunnetasolla – ovat kaksi eri asiaa.
– Vaikka myöhemmin alettiin puhua levon kautta tekemisestä, en pystynyt omaksumaan sanoja. Ne olivat täysin turhia, koska sisäinen identiteettini oli suorittaja.
Virpi Vartiaisella jumalakuvan ja identiteetin muutokseen tarvittiin uupumus.
– Se on monen supersuorittajan pelastus.
Vartiainen käyttää nimenomaan myönteistä pelastus-sanaa, koska hänen mukaansa nykyelämän vaatimukset eivät ole terveitä.
– Ihmiskunta näyttää unohtaneen, ettei ihanteellinen jaksamisen tila ole luonnonlahja, vaan sitä täytyy vaalia.
Ihanteellisella jaksamisen tilalla Vartiainen tarkoittaa kahden aiemmin mainitun häiriötilan – ylikierrosten ja lamaannuksen – väliin jäävää aluetta. Hän havainnollistaa tätä niin sanotulla polyvagaaliteorialla, joka on neurotieteellinen lähestymistapa ihmisen hyvinvointiin.
– Sen mukaan tahdosta riippumaton hermostomme vaikuttaa sykkeeseen, suoliston hyvinvointiin, kehon aktivaatioon ja rentoutumiseen.
Kun hermostomme on levännyt, työskentelemme niin sanotun toleranssi-ikkunan alueella.
– Siinä tilassa koemme rauhaa ja turvallisuutta. Meillä on tekemisen meininki, hallinnan tunne, into ja vapaus. Parhaimmillaan koemme myös flow’ta.
Toleranssi-ikkunaa eli ideaalitilaa voi vaalia muun muassa huolehtimalla riittävästä unesta, ravinnosta ja palautumisesta. Työssä käyvillä keskeisiä palautumisen keinoja ovat työstä irrottautuminen ja tietokoneen kiinni laittaminen.
– Myös uuden opettelu, merkityksen ja elämän tarkoituksen löytyminen sekä hyvät ihmissuhteet lisäävät ihmisen hyvinvointia ja terveyttä.
Raamatullisesta näkökulmasta kaikista helpointa on lähteä liikkeelle siitä, että muistaa pyhittää lepopäivän.
– Enkä tarkoita sillä pelkästään töistä pois olemista. Tarkoitan erityisesti autonomisen hermoston totaalilepoa eli virikelepoa aivoille, Vartiainen selventää.
Hän painottaa kuitenkin, ettei palautumiseen tai uupumuksesta toipumiseen ole olemassa kaikille sopivia ”toimi näin” -ohjeita. Ihmiset ovat yksilöitä, joten lepäämisenkin keinoja täytyy pohtia oman persoonallisuuden mukaan.
– Esimerkiksi jokaisen vireystila syntymässä on erilainen. Jotkut heräävät luonnostaan kello neljä ja saavuttavat paljon. Toiset ovat parhaimmillaan vasta iltapäivällä. Sen vuoksi meidän ei kannata myöskään verrata itseämme toisiin.
Kristityn on hyvä pohtia lisäksi omaa jumalakuvaansa ja sitä, mistä suorituspaineet kumpuavat.
– Kenen käskyläinen olet? Usein suorittamiseen piiskaava ääni on esimerkiksi omien kasvattajien kuuloinen. Todellinen identiteettimme löytyy kuitenkin vain Raamatun ilmoituksesta.
Virpi Vartiainen on itse päässyt suorittajan identiteetistään kuuntelemalla Jukka Norvannon Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmia.
– Yhden hermoliitoksen rakentumiseen menee tutkimusten mukaan noin 21 päivää. Olen nyt kuunnellut ohjelmia puolitoista vuotta kaksikymmentä minuuttia päivässä, mikä on rakentanut hermoverkkojani uudelleen ja muovannut käsitystäni Jumalasta järisyttävällä tavalla.
Vartiainen sanookin, että vasta nyt, eläkeiässä, hän on alkanut nähdä itsensä Jumalan lapsena.
– Myös opetuslapsen identiteetistä on tullut tärkeä. Se sisältää ajatuksen, jonka mukaan olemme vasta oppimassa ja siksi erehtyväisiä. Jumala on opettajamme – ja se, joka meitä ohjaa.
