Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Piispa Björn Vikström itsenäisyyspäivän saarnassaan: Yhteiskunta on monin tavoin yhä säälimättömämpi

 

Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström on piispakunnasta toinen arkkipiispan vaaliin mukaan lupautunut. Kuva Aarne Ormio/Kirkon kuvapankki

Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksessa 6.12.2016 Helsingin tuomiokirkossa saarnasi Porvoon piispa Björn Vikström. Saarnan pohjalla oleva teksti Matteuksen evankeliumista käsittelee toisen ihmisen palvelemista.

Palvelemisen ihannetta on piispa Viktrömin mukaan kautta kristinuskon historian määritelty sokeaksi tottelevaisuudeksi. Näin sitä on voitu käyttää vallankäytön välineenä. Tasa-arvoon pyrkivässä ja kaikkien ihmisten yhtäläisiä oikeuksia kunnioittavassa yhteiskunnassa palveleminen ei voi Vikströmin mukaan tarkoittaa sokeaa tottelevaisuutta, vaan lähimmäisen auttamista.

Vikström muistutti myös uskonpuhdistaja Martti Lutherin tärkeisiin oivalluksiin kuuluneen, että ihmisen tulee näyttää rakkautensa Jumalaan rakastamalla lähimmäisiään ja yrittäen lievittää heidän hätäänsä. ”Lähimmäisen palvelemisessa on kyse siitä, kuinka me käytämme niitä lahjoja, joita Jumala on meille antanut”, Vikström sanoi.

Kirkkorekry neliöb. 11.-24.11.

”Millaisen Suomen haluamme luoda?”

”Suomen satavuotisjuhlan kynnyksellä meillä on kansalaisina ja päättäjinä syytä pysähtyä sen kysymyksen ääreen, millaisen Suomen haluamme luoda itsellemme, lapsillemme, ystävillemme ja vieraammille. Moni on tänään huolissaan siitä, että yhteiskuntamme on monin tavoin yhä säälimättömämpi. Vahvat ja tehokkaat pärjäävät hyvin. Monet – nuoret, työttömät, eläkeläiset tai esimerkiksi maahanmuuttajat – kuitenkin kokevat, ettei yhteiskunnassa ole heille tilaa ja ettei kukaan tarvitse heitä”, Vikström muistutti.

Piispa Vikström pohti saarnassaan yhteiskunnan haasteita, tulevaisuuden Suomea ja reformaation merkkivuoden teemaa eli ’armoa’ yhdessä opiskelija Ida-Maria Solan, yrittäjäMarkus Andersénin ja yhteyspäällikkö Emina Arnautovicin kanssa. Haastateltavat muistuttivat monen kokevan tällä hetkellä toivottomuutta ja tuntevan, ettei voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa. He toivoivat, että ihmiset uskaltaisivat nousta vastustamaan vääryyttä ja kunnioittaisivat erilaisuutta.

Vikström muistutti, ettei parempaa ja turvallisempaa Suomea kehitetä siksi, että meidän pitäisi ansioitua Jumalan edessä.

”Jumalan armo tarkoittaa, että meidät otetaan vastaan ilman ehtoja ja vaatimuksia. Samaan aikaan Jeesus kuitenkin haastaa meidät ihmiset – presidenttinä, poliitikkoina, piispoina ja kansalaisina – reagoimaan silloin, kun ihmisarvo on uhattuna tai kun ihmisiä sorretaan, jätetään heitteille tai laiminlyödään”, piispa Vikström painotti.