Kirjoittanut
Piispa Kaisamari Hintikka asetti Radio Deissä kirkon viestinnän janalle, jonka yhdessä päässä on Putinin Venäjän kommunikointi ja toisessa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin viestintätaidot. – Valitettavasti muistutamme ensimmäistä.
Suorassa radiolähetyksessä Hintikan johdatteli aiheeseen MTV Uutisten toimittaja Kari Pyrhönen, joka totesi mediansa suhtautuvan evankelis-luterilaiseen kirkkoon lähtökohtaisesti ”hyvin myötämielisesti”. Pyrhösen mukaan Maikkarin toimituksessa toimittajat kuitenkin toistuvasti hämmästelevät, kuinka ”kirkossa ei tapahdu oikein mitään mielenkiintoista.”
Kirkon viestinnässä ollaan tekemässä suurta viestintäuudistusta, jonka valmisteluun on varattu kolme vuotta.
– Kriittisen toimittajan mielestä homma näyttää käsittämättömältä Iisakin kirkon rakentamiselta, Pyrhönen hämmästeli.
”Kari Kanala saa päivässä aikaan enemmän kuin kirkon viestintä kolmessa vuodessa.”
Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikan mukaan Venäjän Ukrainassa aloittama sota on tarjonnut kirkolle viestinnän oppitunnin.
– Meillä on kaksi viestinnän ääripäätä. Toinen on Moskovan valtavan suuri neuvottelupöytä, joka toimii niin, ettei kukaan usko, mitä sieltä tulee. Valhe on valmiiksi pureskeltu sellaiseksi, ettei siinä ole mitään tarttumapintaa, muuta kuin niille, joille se on ainoa totuus, jota myös [venäläinen] media tuuttaa, piispa totesi.
Hintikka arvioi Ukrainan olevan jo nyt ylivoimainen mediasodan voittaja, kävi taisteluissa sitten miten tahansa.
– Heillä on käsivaralla tehtyjä muutaman kymmenen sekunnin videoklippejä suoraan sotatantereelta. Monet suoraan presidentiltä itseltään. Sekin on varmasti tuotettua mutta toimii erinomaisella tavalla.
Kirkko uudistaa viestintäänsä sisäpiirissä
Kirkkohallitus irrotti kirkon viestintäjohtajan kolmeksi vuodeksi projektiin, jonka lopputuloksena on tarkoitus uudistaa kirkon viestintä. Toimittaja Kari Pyrhönen kertoo tutustuneensa hankkeeseen – ja harmistuneensa.
– Luin papereita verkosta, mutta kaikki oli kovin teoreettista. Kaipaisin konkretiaa, milloin kirkko järjestää yhteiskunnallisia keskusteluja, milloin kirkko on tässä ajassa mukana ja näkyy. Mikä kummastutti minua, oli se että tähän konklaaviin ei pyydetty yhtään ulkopuolista kirkon tuntijaa mistään mediasta, kaikki tulivat kirkon sisäpiiristä, Pyrhönen tiesi.
”Toivoisin, että kolmen vuoden jälkeen kenenkään ei tarvitsisi sanoa, ettei siellä [kirkossa] mitään tapahdu.”
Piispa Hintikka myönsi, että kolme vuotta on pitkä aika miettiä viestinnän uudistamista.
– Kokonaiskirkon viestinnästä paistaa se, että meillä on vielä resursseja niin paljon, että meillä on varaa tällaisiin kolmen vuoden prosesseihin. Toivoisin, että kolmen vuoden jälkeen kenenkään ei tarvitsisi sanoa, ettei siellä [kirkossa] mitään tapahdu.
Pyrhösen mukaan kirkossa on tälläkin hetkellä työntekijäitä, jotka vastaavat jo nyt pääosasta kirkon medianäkyvyydestä.
– Kari Kanala saa päivässä aikaan enemmän kuin kirkon viestintä kolmessa vuodessa.
– Se on hyvä esimerkki siitä, miten sen pitäisi mennä, vastasi Hintikka Pyrhöselle.
Piispa kaipaa keskustelua juurisyistä
Espoon piispan mukaan kirkossa on tälläkin hetkellä henkilöitä, jotka hallitsevat nopean sosiaalisessa mediassa toimivan viestinnän, joka koskettaa ihmisiä.
– Kysymys on siitä, miten tänä päivänä instituution itsensä säätelemä viestintä ylipäätään toimii. Ja miten paljon paremmin toimii yksittäisten jäsenten viestintä.
Hintikka painotti, ettei kirkon tehtävä viime kädessä edes ole viestiä kirkosta itsestään.
– Kirkon tehtävä on kertoa perusviestistään – ja toisaalta heistä, joiden kanssa teemme työtä. Diakoniamme kohtaa päivittäin niitä ihmisiä, joiden ääni ei mediassa paljon kuulu. Pitäisi miettiä, millä tavalla sitä ääntä ja kokemusta suomalaisesta yhteiskunnasta ja maailmasta saataisiin nostettua paremmin mediaan.
Espoon piispan mukaan esimerkiksi leipäjonojen pituuksista kertovien raporttien sijaan keskustelussa tulisi päästä nimeämän epäkohtien juurisyitä.
– Kuten vaikka sitä, minkä takia meillä köyhyys on monisukupolvista tai miksi meidän nuoret kärsivät mielenterveysongelmista ja aika monien sukupolvien kokemus on tällä hetkellä näköalattomuus.
Piispa Hintikka muistutti kirkolla olevan julkisuudelta piilossa paljon ahkerasti työskenteleviä ihmisiä, jotka auttavat nuoriso-, diakonia- ja perhetyössä.
– He kohtaavat suomalaisen arjen varjopuolta, joka olisi ihan hirvittävän tärkeä nostaa yhteiseen keskusteluun, jotta päästäisiin muuttamaan sitä todellisuutta. Media voisi kysyä itseltään, kysytäänkö kirkolta oikeita kysymyksiä.
Radio Dein ja Kotimaan toteuttamalla Piispan kyselytunnille osallistuivat MTV:n toimittaja Kari Pyrhönen, Elämä-lehden päätoimittaja Juha Vähäsarja. Kotimaa-lehden päätoimittaja Mari Teinilä ja Radio Dein toimittaja Ariel Neulaniemi. Lähetyksen pääsee kuulemaan uusintana Radio Deistä lauantaina 26.3. klo 13.35 sekä huomisesta alkaen Dei Plus -palvelusta.
Lataa Dei Plus Android-puhelimeen tai -tabletiin täältä
Lataa Dei Plus iOS-puhelimeen tai -padiin täältä
