Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Piispa Jari Jolkkonen sambakohusta: Kenenkään ei pidä epäillä Kari Kanalan vilpittömyyttä

 

Paavalinkirkon messun sambatanssijat ovat herättäneet kohua. Myös Kuopion piispa Jari Jolkkonen pohti Radio Deissä asiaa. Hänen mukaansa taustalla on vilpitön halu tavoittaa uusia ihmisiä. Ja siitä pitäisi kaikkien ottaa opiksi.

Yle lähetti ensimmäisen adventin televisiojumalanpalveluksen sunnuntaina 27.11. Helsingin Paavalinkirkosta. Televisiointi oli samalla Jouluradion 20-vuotisjuhlajumalanpalvelus. Rakenteeltaan muuten melko normaali jumalanpalvelus alkoi iloisella kulkueella, jossa mukana olleet sambatanssijat ovat herättäneet kiivastakin keskustelua sopivuudesta. ”Miten alas on kirkko mennyt”, kysyi joku. ”Lisää tällaista!”, huudahti toinen.

Jouluradion toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne kertoi Helsingin uutisille, että idea sambakulkueeseen syntyi ajatuksesta heijastaa Jouluradion henkeä ja kuvastaa radion kotipaikan eli Helsingin Kalasataman moninaisuutta ja väestörakenteen erilaisuutta.

Karas-Sana neliöb. 18.-24.11.

– Pyysimme sitten porukkaa kansainvälisestä seurakunnasta, lapsiryhmistä ja vammaisryhmistä, joissa on musikaalisuutta ja kristillisiä arvoja, Kalliorinne kertoi lehdelle.

Kulkueen musiikiksi tuli itsestään selvästi Hoosiannan sambaversio, jonka Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani olivat tehneet Jouluradiolle vuonna 2017. Ja aitoa sambaa tuomaan pyydettiin sitten helsinkiläisen Tanssikoulu Sambicin tanssijoita.

Areenan suosituin TV-jumalanpalvelus

Paitsi paljon keskustelua, adventtijumalanpalvelus on herättänyt kansan tulemaan asian ääreen netissä. Sitä on katsottu Yle Areenasta viiden päivän aikana yli 80 000 kertaa, mikä on televisiointien tähänastinen katseluennätys. Toisena sijalla on vuoden takainen Lotta Svärd 100 vuotta -juhlamessu Helsingin tuomiokirkosta. Sillä on ollut katsojia lähes 44 000.

Keskiviikkona 30.11. Radio Dein Piispan kyselytunnilla Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkoselta kysyttiin ajankohtaisuus huomioiden, pitäisikö jumalanpalveluksia kehittää enemmän samban suuntaan vai liturgiaa ja perinteistä tapaa korostaen. Jolkkonen totesi, että länsimaisen trendin mukaisesti jumalanpalvelusluvut ovat olleet laskussa monessa paikassa. Hänen mukaansa ihmisiä vetää kirkkoon se, että puhutellaan mahdollisimman monia aisteja: järkeä ja ymmärrystä mutta myös sydäntä ja kokemusta.

– Siinä ei ole pikavoittoja. Liturgisen järjestyksen muuttamisella tai teknisillä muutoksilla se ei onnistu. Meidän pitäisi auttaa ihmisiä ymmärtämään, mistä jumalanpalveluksessa on kysymys ja miten hieno asia se on.

Jolkkonen sanoo, että ”jumalanpalveluksen liturgian pitää heijastaa palvovaa kiitosta elävän, läsnäolevan Jumalan edessä. Siihen tullaan Jumalan eteen eikä kuuntelemaan joitakin esityksiä ja se ei ole oppitunti, konsertti eikä edes sambakarnevaali. Mutta kodikas se silti voi olla.”

Toinen kysymys on, että onko messu hyvä evankelioimisen väline ja sisäänheittotuote? Ja minusta se ei ole kovin hyvä.

Paavalinkirkon jumalanpalveluksessa sekoitettiin kulttuureja, kun tuotiin sambaa suomalaiseen kirkkoon. Se ei ole aivan uutta, sillä monenlaisia yhdistelmiä on ennenkin nähty.

– Joku voisi sanoa, että se on myönteistä kulttuurillista vuorovaikutusta, ja toiselle se on väärää ja (kulttuurista) omimista, piispa miettii.

Jolkkonen ei itse nähnyt Paavalinkirkon jumalanpalvelusta, mutta on sen jälkikaikuihin tutustunut. Hän on huomannut, että ihmisiä on ärsyttänyt alkukulkueen sambaversio Hoosiannasta ja se, että mukana oli hienosti mutta niukasti puettuja naisia tanssimassa sambaa.

– Kun tunnen Karin (kirkkoherra Kari Kanala) hyvin, ajattelen, että kenenkään ei pidä epäillä Karin vilpittömyyttä. Siellä on vilpitön halu tavoittaa uusia ihmisiä. Ja se pitäisi ottaa meidän kaikkien opiksi. Sitten toinen kysymys on, että onko messu hyvä evankelioimisen väline ja sisäänheittotuote? Ja minusta se ei ole kovin hyvä, Jolkkonen pohtii.

Kovaa arvostelua ja kiitosta

Kaikki sambakohua ja jumalanpalvelusta arvostelleet tai siitä innostuneet eivät ole kokonaisuutta katsoneet saati olleet itse paikalla kirkossa. Yksi läsnä olleista oli Radio Dein päätoimittaja Kirsi Rostamo, sekä adventin että tasalukuja juhlivan Jouluradion merkeissä. Hän osallistui myös kulkueeseen muun seurakunnan mukana.

Rostamo jakoi Facebookissa videon ja kuvia messusta ja totesi, että kun Jouluradion toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne haluaa rikkoa rajoja, sen seurauksena Jouluradio nousee uutiskynnyksen yli ja kuuntelijaluvut lisääntyvät. Julkaisuun tulleissa yli 160 kommentissa messun kulkuetta arvosteltiin kovin sanoin, jopa joidenkin kommentoijien mielestä loukkaavasti. Mutta kiitostakin löytyi.

– Ymmärrän ettei kaikille sovi tanssi kirkkoon, mutta erilaisia messuja on eri ihmisille. Ei tämä kulkue mikään pyhäinhäväistys ollut, vaan jumalanpalvelus oli loppujen lopuksi aika perinteinenkin, Kirsi Rostamo totesi.

Myös Radio Dein Facebook-seinällä asiaa on kommentoitu. Yhden kuulijan mielestä ”Kirkko on rukouksin, usein myös ihmisten uhrausten voimin, rakennettu pyhä tila, ja tarkoitettu Jumalan palvelemiseen. Samba ei sinne kuulu, karnevaalit erikseen.” Toinen kommentoija taas sanoo, että ”Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on…

Kuuntele Piispan kyselytunti Dei Plussasta.

Aiheesta keskustellaan myös perjantaiaamun Jälki-istunnossa klo 9. Sekin on kuultavissa myöhemmin Dei Plussasta.

Paavalinkirkon messun voit katsoa Yle Areenasta täältä.

 

 
Dei, Nina Åström, artikkeliban 17.10.- (2/2)