Elämäntaito: Vammaiset yksi syrjityimmistä ihmisryhmistä – uusi rippikoulun opetusmateriaali pyrkii lisäämään ymmärrystä Usko: Jeesuksesta tulossa Ruotsin suosituin vaikuttaja vuonna 2025?

Piispa Jolkkonen: Kristillinen usko vaalii ja vahvistaa kiitollisuuden kulttuuria

 

”Olemme taitavia kiinnittämään huomiomme siihen, mitä meiltä puuttuu, mikä on pielessä. Lasi on puoliksi tyhjä. Parhaimmillaan tyytymättömyys johtaa käärimään hihat ja korjaamaan epäkohtia. Mutta periaatteellinen, pinttynyt, kroonistunut tyytymättömyys voi jopa altistaa mielenterveyden ongelmille”, totesi piispa Jari Jolkkonen saarnassaan. Kuva: Tuija Hyttinen

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen saarnasi valtiopäivien ekumeenisessa avajaisjumalanpalveluksessa Helsingin Tuomiokirkossa keskiviikkona 5.2.2025.

Saarnassaan piispa Jolkkonen pohti kiitollisuuden voimaa ja vaikeutta. Piispa kertoi saaneensa silmiä avaavan oppitunnin kiitollisuuden voimasta matkakumppaniltaan, ”lempeältä vanhukselta”, joka oli elämässään kohdannut kohtuuttomilta tuntuvia vastoinkäymisiä:

”Kärsimys ja kiitollisuus eivät sulje toisiaan pois. Vastoinkäymistenkin keskellä meillä on lupa sanoa: vaikka kaikki ei ole täydellisesti, silti tänään olen kiitollinen tästä.”

Kotimaa (Askel) neliöb. 3.-9.2.

Piispa pohti saarnassaan ”verhoja”, jotka estävät ihmisiä tuntemasta kiitollisuutta.
Piispa totesi, että ensimmäinen verho on ulkopuolellamme:

”Maailmassa on paljon kärsimystä ja aitoja ongelmia. Merikaapelit katkeilevat, velkaantuminen uhkaa, työmarkkinoilla kuohuu, ilmasto lämpenee ja lasten kärsimys sodissa särkee sydämen. Kärjistynyt keskusteluilmapiiri vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä Suomessa ja maailmalla.”

Toinen verho nousee ihmisestä itsestään:

”Olemme taitavia kiinnittämään huomiomme siihen, mitä meiltä puuttuu, mikä on pielessä. Lasi on puoliksi tyhjä. Parhaimmillaan tyytymättömyys johtaa käärimään hihat ja korjaamaan epäkohtia. Mutta periaatteellinen, pinttynyt, kroonistunut tyytymättömyys voi jopa altistaa mielenterveyden ongelmille.”

Kolmanneksi verhoksi piispa nosti ylpeyden ja kohtuuttomat odotukset. Hän totesi, että kiitollisuus vaatii nöyryyttä ja syntyy havainnosta, että ihminen saa jotakin hyvää lahjaksi ulkopuolelta.

”Kiitollisuutta kokevat kohtelevat toisia ihmisiä keskimääräistä myötätuntoisemmin

Piispa Jolkkonen totesi, että kiitollisuus tekee ihmiselle hyvää:

”Kiitollisuutta kokevat kohtelevat toisia ihmisiä keskimääräistä myötätuntoisemmin. Kiitollisuus houkuttelee meistä esille muita hyveitä, kuten myötätuntoa, iloa, lähimmäisenrakkautta ja suopeutta toisia kohtaan. Se ehkäisee katkeruuden tapaisia paheita ja masennuksen kaltaisia mielenterveysongelmia. Se myös vahvistaa toivoa tulevaisuuteen: sittenkin meille käy hyvin!”

Piispa Jolkkonen kiteytti saarnassaan kristinuskon kiitollisuuden kulttuuriksi. Hän myös kannusti ottamaan oppia lapsen iloisesta kiitollisuudesta.

Saarnansa päätteeksi hän rohkaisi politiikan vastuunkantajia:

”Ristiriitaisten ja vastakkaisten odotusten keskellä politiikan vastuunkantaja voi väsyä. Myös hänelle – siis sinulle – Jeesuksella, hyvällä paimenella, on hyvää sanottavaa: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.”