Kirjoittanut
Mitä Jeesus ajattelisi itsenäisyyspäivän vietosta? Jari Jolkkosen mukaan Jeesus ei ollut kansallismielinen. Piispa kuitenkin kehottaa kutsuttuja menemään Linnan juhliin ja pitää äärioikeistolaisten ainesten kokoontumista epäisänmaallisena.
Radio Dein vuoden viimeinen Piispan kyselytunti sai keskiviikkona 4.12.2024 vieraakseen Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkosen. Häntä olivat tenttaamassa toimittajat Alec Neihum MTV Uutisista, Sami Vainio Savon Sanomista ja Emilia Karhu Kotimaasta sekä Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen.
Lähestyvän itsenäisyyspäivän puitteissa kyselytunnilla puhuttivat mediassa kohua herättänyt kansanedustajan osallistuminen 612-kulkueeseen ja kieltäytyminen Linnan juhlista sekä muu itsenäisyysjuhlinta.
Alec Neihum kysyy, miltä tämä kaikki näyttää piispan näkökulmasta?
Jolkkonen tunnustaa, ettei ole kiireiden vuoksi ehtinyt tarkkaan perehtymään aiheeseen eikä ole vielä muodostanut voimakasta mielipidettä.
”Suomeen eivät kuulu minusta ääriainekset. Sen takia minun käsitykseni Suomen itsenäisyyden kunnioittamisesta on aika lailla toinen.”
– Mutta ylipäätänsä ajattelen, että ensinnäkin, jos tulee instituution edustajalle presidentiltä kutsu itsenäisyyspäivän juhlaan, niin kyllä siihen osallistutaan. Se kuuluu asiaan. Että tämmöisten omien poliittisten agendojen edistämiseksi jäädään pois ja sitten kerrotaan se julkisuudessa, niin se ei kuulosta eikä tunnu hyvältä, piispa sanoo.
Hän muistelee aiempia juhlia ja Vasemmistoliiton silloisen puheenjohtajan poisjääntiä sekä nyt taiteilijan protestia, jonka syynä ovat väärät puolueet hallituksessa. – Minusta tämä ei ole oikein tai ei kuulosta hyvältä.
612-tapahtuman osalta Jolkkonen luottaa viranomaisten arvioon, jonka mukaan siihen osallistuu äärioikeistolaisia aineksia. Sellaista hän ei pidä hyvänä eikä edes isänmaallisena.
– Suomeen eivät kuulu minusta ääriainekset. Sen takia minun käsitykseni Suomen itsenäisyyden kunnioittamisesta on aika lailla toinen.
Jeesukselle ei kansallisuusaate ollut arvossa
Neihum pohtii, mitä Jeesus miettisi nykysuomalaisesta itsenäisyyspäivän vietosta, jonka keskeisenä osana on ulkonäkökeskeinen tapahtuman, jossa pieni piiri juhlii veronmaksajien rahoilla loistokkaissa puitteissa.
Piispa Jolkkonen sanoo, että Jeesukselle ei kansallisuusaate ollut mitenkään keskeinen asia eikä missään arvossa – mutta Jeesuksen uskonveljille kyllä. Esimerkiksi Juudas Iskariot saattoi olla kansallismielinen selootti, joka halusi terrorismia eli puukotuksia hyväksikäyttämällä karkottaa roomalaiset valloittajat.
”Kyllä kansallistunteessa on jotakin inhimillistä ja sitä on minusta ihan ok juhlia.”
– Mutta meille ihmisille on vaikea identifioitua koko maailmaan. On helpompi sitten ajatella, että me ollaan suomalaisia, kun me puhutaan tätä kieltä, ja meillä on yhteiset kertomukset. Kyllä kansallistunteessa on jotakin inhimillistä ja sitä on minusta ihan ok juhlia, Jari Jolkkonen toteaa.
Emilia Karhu miettii, mistä kumpuaa ihmisten halu osallistua 612-tyyppisiin marsseihin vuodesta toiseen soihtujen kanssa. Pystyykö piispa ymmärtämään, mitä tässä voisi olla taustalla?
Jolkkonen arvelee, että me ihmiset olemme ”groupish”, ryhmäkuntaisia, jolloin samaistutaan johonkin ryhmään ja samalla halutaan erottua jostakin toisesta ryhmästä.
– En kauhean hyvin tunne sitä mielenmaisemaa, että mikä siellä on taustalla. Luultavasti on vähän erilaisia motiiveja ja ilmeisesti ollaan huolissaan siitä, että Suomi on kehittymässä väärään suuntaan, täällä on liikaa ulkomaalaisia ja heidät koetaan uhkana. Jotakin tällaista – ja minä en ole huolissani samoista asioista.
Israelissa pitäisi muidenkin pystyä olemaan ja elämään
Jari Jolkkonen kirjoitti viime vuonna blogikirjoituksessa, että kristillinen sionismi ei kuulu klassiseen kristinuskoon. Alec Neihum kysyy, ajatteleeko piispa, ettei Raamatun sisältöä voi käyttää argumenttina Palestiinan sotaa ja politiikkaa koskevissa keskusteluissa?
– Kyllä sitä voi, mutta se pitäisi tehdä kestävällä tavalla. Minusta ei riitä, että otetaan muutama jae Viidennestä Mooseksen kirjasta, sitten ehkä Jesajan kirjasta ja Hooseasta, jossa puhutaan siitä, että Jumala kutsuu israelilaiset luvattuun maahan. Pitää ottaa laajemmin huomioon, mistä on kysymys.
– Jumala puhuu ja edellyttää myös oikeudenmukaisuutta Vanhassa testamentissa. Ja sen lisäksi me eletään tilanteessa, jossa meillä on Uusi testamentti. Silloisen muinaisen Israelin maan jälkeen on tapahtunut paljon. Siellä asuu myös muita kansoja ja muita uskontoja, ja kyllä siellä pitäisi sitten muidenkin pystyä olemaan ja elämään, Jolkkonen toteaa.
”Meidän pitää puolustaa palestiinalaisia lankeamatta antisemitismin syntiin ja puolustaa israelilaisia lankeamatta rasismiin palestiinalaisia kohtaan.”
Entä mitä piispa ajattelee Israelin nykyhallinnon arvostelusta? Emilia Karhu kysyy, voiko se ja sodan arvostelu jossain vaiheessa muuttua antisemitismiksi? Missä kulkee raja poliittisen Israelin arvostelemisessa?
– Ensinnäkin meidän pitää puolustaa palestiinalaisia lankeamatta antisemitismin syntiin ja meidän pitää puolustaa israelilaisia lankeamatta rasismiin palestiinalaisia kohtaan. Ja se ei ole aina ihan helppoa mielikuvissa eikä myöskään tällaisissa ulostuloissa. Jos minun pitäisi tehdä joku kannanotto asiasta, niin pitäisi eka sivu kirjoittaa, että mitä mieltä minä en ole ja mitä minä en tarkoita. Tämä on niin monimutkaista, Jolkkonen sanoo.
Hänen mukaansa Israelin hallitusta pitää voida arvostella, sillä sitähän tekevät ennen kaikkea israelilaiset itse.
– Se oikeus on myös meillä muilla. Minun mielestäni siihen on myös hyviä perusteluja juuri tällä hetkellä.
Kristillisdemokraattien pitäisi olla huolissaan Palestiinan kristityistä
Hiljattain Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja Katriina Hiippavuori erosi puolueesta, koska katsoi sen ajavan kristillisen sionismin tulkintalinjaa Lähi-idän politiikassa. Neihum kysyy piispan kantaa Kristillisdemokraattien Lähi-idän politiikkaan suhteessa kristinuskon oppeihin.
Jari Jolkkonen sanoo, että varapuheenjohtajan siirtyminen toiseen puolueeseen oli hänelle silmiä avaava uutinen.
– Se vaikuttaa pieneltä, mutta kertoo myös, että Kristillisdemokraattisen puolueen sisällä on aika lailla käsittääkseni erimielisyyksiä tässä asiassa.
– Itsekin toivoisin nimenomaan sitä, että he vaikka vierailisivat paikalla ja kuulisivat palestiinalaisia kristittyjä. Kun on kristillisdemokraattinen puolue, niin odottaisi, että he olisivat omien, kristittyjen veljien ja sisariensa asiasta huolissaan. En ole tällaista oikein kuullut.
– Haastaisinkin kristillisdemokraattista puoluetta nimenomaan perehtymään paremmin arabikristittyjen eli palestiinalaisten kristittyjen tilanteeseen Israelissa ja pyhällä maalla, Jolkkonen kehottaa.
Mitä mieltä piispa Jolkkonen on korvauksista, joita on vaadittu koululaisten altistumisesta hengellisille asioille? Tuleeko eutanasian laillistamisesta kirkkoa jakava kysymys? Haluaako Jari Jolkkonen arkkipiispaksi? Kuuntele koko Piispan kyselytunti uusintana lauantaina 7.12. klo 11 tai Dei Plus -palvelusta keskiviikkoillasta lähtien.
