Kirjoittanut
Perusta-lehden Teologisilla opintopäivillä järjestettiin tänään perinteinen piispan kyselytunti. Espoon piispa Tapio Luoma vastasi kysymyksiin, jotka liittyivät muun muassa ateismiin, kirkon jäsenkatoon ja avioliittoon.
Luoman mukaan kirkon tulisi ennen kaikkea pitää esillä Kristusta, ei niinkään kysellä ihmisten uskoontulopäivämääriä. Luoma katsoo, että Pyhä Henki pitää huolen uskoontuloista, kun Kristusta julistetaan.
Luomalta kysyttiin uskoontulosta, koska hän oli kommentoinut asiaa joulukuussa Esse-lehdessä. Kyseisessä jutussa todettiin ”monen viidesläisen joutuneen ilmaisemaan hengellisyyttään persoonalleen vieraalla, jopa henkisiä traumoja synnyttävällä tavalla.” Essen mukaan Luoma kiinnitti huomiota ajatukseen, jonka mukaan kristityn pitää tietää uskoontulon hetkensä ja olla valmis kertomaan siitä julkisesti.
”Kun uskonyhteisö odottaa jäseniltään tietynlaista uskon ilmaisutapaa, tuloksena on helposti käytäntöjä, jotka vievät uskonnolliseen pakkopaitaan”, Luoma arvioi jutussa.
Kyselytunnin puheenjohtajana toiminut Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala totesi, ettei jutussa oletettua henkilökohtaisen uskonratkaisun korostusta voi yhdistää ainakaan nykyiseen viidesläisyyteen.
– Huoleni on, minkälaista uskonilmaisun tapaa odotamme seurakuntalaisilta. Jos seurakunnan toiminnan tavoite on, että ihmisiä tulisi uskoon, se on aika vaativa uskon artikulaation vaatimus, Luoma selvensi.
– Meidän tulisi ennen kaikkea pitää esillä Kristusta. Hän tekee, mitä tekee. Seurakunnan tavoitteena tulisi olla, että jokaisella seurakuntalaisella olisi henkilökohtainen suhde Jeesukseen.
Timo Junkkaala vastasi, että uskoontulo on raamatullinen käsite ja sen tulee voida edelleen olla seurakuntien ääneen lausuttuna tavoitteena.
– Olihan se Paavalinkin tavoitteena.
”Kaikki maailmankatsomukset voivat olla vahingollisia”
Piispalta kysyttiin, miten hän vastaisi ateistille, jonka mukaan uskonnot ovat vahingollisia. Hän huomautti, että kaikki maailmankatsomukset voivat olla vahingollisia, riippuen siitä miten niitä eletään todeksi.
– Kristinuskoa kritisoidaan esimerkiksi sillä perusteella, että tieteet olisivat tehneet Jumalaan uskomisen tyhjäksi.
– Siihen nähden aika moni uskoo edelleen Jumalaan, Luoma totesi.
– Ylösnousseeseen Kristukseen uskomisessa ei ole mitään ristiriitaa luonnontieteiden kanssa.
Odotetusti Luomalle esitettiin kysymys myös lokakuussa julkistettuun kirkon nelivuotiskertomukseen liittyen. Haastettu kirkko -otsikolla nimetystä kertomuksesta kävivät ilmi muun muassa osallistujamäärien laskut seurakuntien tilaisuuksissa.
– Luvut olivat aika karuja, piispa myönsi.
– Osaltaan ne johtuvat siitä, että monet eivät koe kirkon koskettavan elämää arjen tasolla, Luoma arvioi.
”Alkoiko alamäki jo 1960-luvulla, kun kirkko alkoi keskittyä pelastuskysymysten sijaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin”, Luomalta kysyttiin jatkoksi.
– Houkutteleva ajatus. En kuitenkaan usko tähän. Aikamme suuri kiusaus on valita pelastuskysymykset tai yhteiskunnalliset kysymykset, kun pitäisi valita molemmat.
Piispa Luoman mukaan seurakuntien jäsenkatoa auttaisi, että ”ne joille kirkko on tärkeä, eläisivät sitä todeksi arjessa”.
– On haettava vauhtia juurilta, siitä kuinka Jeesus itse kutsui taivastielle.
”Kirkon avioliittoetiikka ei ole muuttunut”
Keskustelussa sivuttiin myös lähetysmäärärahoja, joita on leikattu lähetysjärjestöiltä viime vuosina varsinkin suurissa seurakuntayhtymissä.
– On hyvä malli, että seurakunnat saavat itse päättää lähetysmäärärahojen jakamisesta, Luoma sanoi.
– Se, onko keskustelu niistä kanavoitunut oikealla tavalla, on eri asia.
Lisäksi kyselytunnilla puhuttiin esimerkiksi avioliittoetiikasta.
– En ole huomannut, että kirkon avioliittoetiikassa olisi tapahtunut muutosta, vaikka sukupuolineutraalista avioliitosta onkin puhuttu. Kirkko pitäytyy edelleen vanhaan käsitykseensä avioliitosta, Luoma vakuutti.
