Hyvät: Vuoden Kristillinen kirja 2024 on Pirjo Kotamäen säeromaani Paavo Ruotsalaisesta – ”Kun kannen avaa, niin sisältö pääsee yllättämään”

Piispa Luoma: Kirkon tulevaisuus on valoisa

 

Kirkosta eroaa vuonna 2013 todennäköisesti yli 50.000 jäsentä. Louluun mennessä kirkosta on eronnut enemmän väkeä kuin koko viime vuonna yhteensä. Jotkut syyttävät mediaa, jotkut yksittäisen ministerin puheita ja toiset myöntävät, että kirkon on syytä katsoa peiliin.

Radio Dein jouluviikon vieras Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma sanoo, ettei eroamisiin ole yksittäistä syytä. Kyse on Luoman mukaan ajan liberalistisesta hengestä ja Euroopan erityisestä historiasta. Länsimaisessa yhteiskunnassa ihmiset ovat hukassa ja etsivät uutta identtiteettiä esimerkiksi kuluttamisesta ja pinnallisista asioista.

-Ajatellaan että se arvo, se vakaumus tai se näkökulma, joka saa eniten kannatusta, voittakoon. Eri vakaumukset ottavat mittaa toisistaan ja olemme sellaisessa jatkuvassa kilpailutilanteessa, jossa ei vaan kulutushyödykkeet, vaan arvot, asenteet ja aatteet ovat kilpailussa keskenään siitä, kuka saa suurimman markkinaosuuden.

Esimerkiksi vapaa-ajattelijat heittävät kirkolle haasteen lähteä kilpailemaan markkinaosuuksista. Piispa Tapio Luoma on kuitenkin stä mieltä, että vaikka kirkon on otettava haasteet vakavasti ja suhtauduttava realistisesti siihen todellisuuteen, jossa kirkko toimii, niin kirkon pitäisi tarjota ihmisille tila ja mahdollisuus kokea jotain sellaista, missä ei ole kilpailua eikä ulkoisia paineita.

IK-opisto neliöb. 21.10.-3.11.

– Jos kirkko haluaa tällaisen tilan tarjota ihmisille, niin silloin pitäisi olla aika kriittinen sen suhteen, missä määrin kirkko itse on valmis etsiytymään noiden asioiden pariin ja lähtemään mukaan kilpailuun noista asioista. Kirkon näkökulman pitäisi olla vähän syvempi ja pitempään kaareen rakentuva. Kirkon pitäisi nähdä nykyisen ajan yli siihen hetkeen, jolloin jälleen kerran havahdutaan siihen, että elämässä on muutakin, kuin se mikä ulospäin näyttää hyvältä.

”Uskossa on voimaa, joka pystyy puhuttelemaan”

Piispa Tapio Luoma kehuu kirkon hyviä työntekijöitä ja uskoo, että seurakunnissa on tehty se, mitä on suinkin osattu ja voitu sen suhteen, että lisättäisiin ”pitoa suhteessa omiin jäseniin”. Aina on toki parantamisen varaa. Niin seurakunnissakin. Piispa itsekin myöntää pohtivansa, mitä vielä voitaisiin seurakuntien kanssa tehdä entistä paremmin. Mutta Luoma rohkaisee luottamaan tulevaisuuteen.

– Kristilliset kirkot kasvavat kohisten Afrikassa, Aasiassa  ja siellä, missä kristinuskolla ei ole yhtä vanhaa historiallista taustaa kuin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.  Mutta myös meillä kristillisellä uskolla on edelleen aika vahva jalansija ihmisten todellisuudessa. Ajattelen, että kaikista kirkkoa kohtaavista paineista huolimatta, uskossa on edelleen voimaa, joka pystyy puhuttelemaan.

– Meillä on paikallisessa seurakunnassa laaja kattava mahdollisuus elää ihmisten rinnalla ja tietää se, mitä ruohonjuuritasolla ihmisten elämässä tapahtuu. Meidän kirkolla on paljon annettavaa; meillä on vahva, erinomainen sanoma, joka on yhteistä kaikille kristillisille kirkoille. Ja tietysti luterilaisen kirkon erityinen painotus: Jumalan on armollinen ja rakastava Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden. 

Piispa Tapio Luoma näkee kirkon tulevaisuuden valoisana myös sen takia, ett kristinuskon oma sanoma ja kirkon viesti on lähtökohdissaan mitä valoisin: Jeesus on noussut kuolleista.

– Kirkko on rakentunut tämän sanoman varaan ja jos uskomme, että se on totta, niin silloin meidän tulevaisuutemme ei voi olla muuta kuin valoisa. Se ei tarkoita sitä, ettemme me matkaisi kohti tulevaa ilman kipua, säästöpaineita tai ilman monenlaisia hankaluuksia.  Ne kuuluvat asiaan, mutta siitä huolimatta luotan siihen, että kirkko löytää tapansa sopeutua, löytää tiensä ja reittinsä, niin kauan, kuin voimme luottaa siihen, että itse Herra johdattaa meitä.

Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma on Kirsi Rostamon vieraana Radio Deissä jouluviikolla joka päivä klo 15.20 ja jouluaattona klo 9.00-10.00 sekä uusintana tiistaina 31.12 klo 22.05.

 
Dei, Viikon debatti, artikkeliban. (2/2) 14.9.- MJa