Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Piispa Mari Parkkinen on Suomen Lähetysseuran hallituksen uusi puheenjohtaja – ”Näen tärkeänä, että Lähetysseura on hengellinen lähetysjärjestö”

 

Lähetysseuran hallituksen uusi puheenjohtaja, piispa Mari Parkkinen. Kirkon mediapankki/Kalervo Pöykkö

Suomen Lähetysseuran hallitus valitsi tänään tiistaina keskuudestaan uuden puheenjohtajan emerituspiispa Simo Peuran tilalle. Valituksi tuli Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen, 53.

”Lähden työhön kiitollisena ja nöyrin mielin. Jo ensimmäinen vetämäni hallituksen kokous tänään oli positiivinen ja tulevaisuuteen suuntaava. Vaikeiden aikojen jälkeen on tunne, että nyt Lähetysseurassa mennään vahvasti eteenpäin”, sanoo tuore puheenjohtaja.

Mari Parkkisella on pitkä tausta radiotoimittajana eri medioissa. Parkkinen opiskeli työn ohessa teologiaa ja hänet vihittiin seurakuntapapiksi Imatran seurakuntaan vuonna 2010. Myös Lähetysseuran työ on Parkkiselle tuttua pitkältä ajalta. Vuosina 2014–2017 Parkkinen oli töissä Lähetysseuran pappina Jerusalemissa. Hänen väitöskirjansa aihe nousi työstä Jerusalemissa ja käsitteli palestiinalaiskristittyjen hengellistä elämää kriisien keskellä. Parkkinen väitteli teologian tohtoriksi vuonna 2021, ja Mikkelin piispana hän on toiminut syyskuusta 2023 lähtien.

Karas-Sana neliöb. 18.-24.11.

”Lähetysseuralla on aina ollut suuri merkitys elämässäni. Ensimmäinen muistoni Lähetysseurasta on jo Vatialan alakoulusta Kangasalla, jossa kävi lähetystyöntekijä Afrikasta kertomassa työstään. Siitä jäi kipinä pienen tytön mieleen, että ehkä minäkin joskus pääsen lähetystyöntekijäksi. Mutta omaan lähtöön työalueelle meni vielä 40 vuotta. Jumalan aikataulu on Jumalan aikataulu.”

Matka pienen tytön lähetystyöhaaveista nykyiseen tehtävään Lähetysseuran puheenjohtajaksi tuntuu Parkkisesta ihmeelliseltä, ja hän mieltää itsensä lähetysseuralaiseksi täydestä sydämestään.

”Näen erittäin tärkeänä sen, että Lähetysseura on hengellinen, evankelioiva lähetysjärjestö, ja sitä näkyä haluan vahvistaa. Lähimmäisenrakkauden ja yhdessä tekemisen lähtökohdista haluaisin olla viemässä Lähetysseuraa entistä enemmän kuuntelevaan, avoimeen ja vuorovaikutteiseen suuntaan”, Parkkinen sanoo.

Lähetysseuran hallitusta on perinteisesti johtanut piispakunnan edustaja. Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura johti hallitusta kesäkuusta 2021 elokuuhun 2024.

Edellinen puheenjohtaja Simo Peura on varovainen antamaan seuraajalleen neuvoja mutta haluaa kuitenkin sanoa yhden asian: “Eri tahojen – seurakuntien, johtoryhmän ja kansainvälisten yhteistyökumppanien – kuunteleminen on äärimmäisen tärkeää. Yhdessä löytyvät vastaukset vaikeisiinkin kysymyksiin.”

”Mari Parkkinen tuo Lähetysseuran työhön strategista näkyä ja monipuolista osaamista. Lähetysseurassa on käynnissä vahva kehittämisen vaihe, jossa avataan uusia mahdollisuuksia ja samalla vahvistetaan työn perustaa”, sanoo toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala.

Lähetysseuran hallitukseen valittiin elokuussa pidetyssä vuosikokouksessa neljä uutta jäsentä suljetulla lippuäänestyksellä. Mari Parkkisen lisäksi hallitukseen valittiin Tiina Wiberg Kuopion hiippakunnasta, Aleksi Murtojärvi Lapuan hiippakunnasta ja Ami Lainela Helsingin hiippakunnasta.

Hallituksessa jatkavat jäsenet Sari Anetjärvi Espoon hiippakunnasta, Leena Kairavuo Turun arkkihiippakunnasta, Pia Kummel-Myrskog Porvoon hiippakunnasta, Juha Nivala Oulun hiippakunnasta, Jussi Peräaho Lapuan hiippakunnasta, Terttu Pohjolainen Mikkelin hiippakunnasta, Sampo Untamala Helsingin hiippakunnasta ja Sakari Vanhanen Tampereen hiippakunnasta.

Lähetysseura on kirkon lähetysjärjestö ja yksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyöjärjestöistä. Lisäksi Lähetysseura tekee rauhan- ja sovinnontyötä esimerkiksi Myanmarissa, Kolumbiassa ja Lähi-idässä. Kaikkiaan Lähetysseura toimii 24 maassa eri puolilla maailmaa vahvistaen kirkkoja ja tukien kaikkein heikoimmassa asemassa eläviä ihmisiä.