Kirjoittanut
Kirkon onnistumista voisi piispa Matti Revon mukaan alkaa jäsenmäärätaulukoiden asemesta alkaa punnita kysymyksillä, jotka mittaavat suomalaisten sisäistä sidettä uskoon.
Mitä tapahtuisi, jos evankelisluterilaisen kansankirkon jäsenmäärä laskisi alle puoleen, kysyi Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu Tampereen piispa Matti Revolta Radio Dein suorassa Piispan kyselytunti -lähetyksessä tänään.
– Kaikki käyrät näyttävät sitä, että jäsenmäärä laskee odottamattomankin nopeasti. Voi olla, että 15–30 vuodessa se voi olla hyvinkin alle 50 prosentin, Repo tunnusti.
– En kuitenkaan pitäisi 50 prosenttia minään erityisenä haamurajana, jonka jälkeen kaikki muuttuu toiseksi – ei se niin tapahdu, kuului piispan tilannearvio.
– Kun numerot laskevat, kirkon asema yhteiskunnassa muuttuu. Pelkästään se, mikä on prosentti ja kuinka moni maan asukkaista kuuluu kirkkoon, ei määrittele sitä, mikä kirkon merkitys on.
– Sillä [kirkolla] on vahva ja kulttuurinen merkitys joka tapauksessa. Myös siellä, missä entinen vahva valtakirkko on kutistunut pieneksi, kulttuurinen vaikutus on niin läpäisevä, että kirkkoa pidetään edelleen kansankirkkona.
Matti Repo löysi sanoilleen vastinetta Suomenlahden eteläpuolelta Virosta.
– Siellä on kirkko, jonka jäsenistö on pieni vähemmistö, mutta kirkon katsotaan kuitenkin olevan kaikkine elementteineen lähellä valtiota ja yhteiskuntaa.
Saman asetelman Repo näki toteutuvan anglikaanikirkon kohdalla Englannissa ja katolisen kirkon kohdalla Ranskassa.
– Ihmisen tunnistavat kuuluvansa siihen, että ovat kasvaneet kristillisen uskon läpäisemänä ja kristillisen kulttuurin tuotteena.
”Haluan elämässäni toteuttaa sitä, minkä uskon olevan totta ja oikeaa.”
Piispa Repo vaikutti aavistuksen turhautuneelta joutuessaan lähetyksessä vakuuttelemaan, ettei kirkon työn merkitys ole suoraan sidoksissa sen jäsenmäärään tai kannatusmittausten tuloksiin. Laskevat käyrät ja haalistuva suosio synnyttävät herkästi uhkakuvia sisältävää parranpärinää kirkon työntekijöissä ja kristikansassa.
– Tällainen [uhkakuva]puhe syntyy helposti kirkon työntekijöiden keskuudessa tai niiden joukossa, jotka pitävät huolta kirkon taloudesta ja sen päätöksenteosta. Syntyy huoli siitä, pystymmekö me pitämään yllä kaikkia niitä toimintoja, mitä meillä on, kaikkia virkoja, kaikkia työntekijöitä ja kaikkia kiinteistöjä.
– Ilman muuta se tulee vaikuttamaan toimintojen vähenemiseen ja kiinteistöjen vähenemiseen.
Millä muilla kuin ilmeisillä fiskaalisilla mittareilla tai jäsenmäärällä mittaisit sitä, onko kirkolla ollut hyvä vuosi? kysyi päätoimittaja Tuulensuu Revolta.
– Ehkä sitä voisi sillä mitata, mitä ihmiset vastaavat kysymykseen, mikä merkitys uskolla on elämässä ja minkä vuoksi haluaisit tehdä mieluummin hyvää kuin pahaa. Onko olemassa sisäinen side itse asiaan, Repo vastasi.
Tampereen piispan mukaan usko Jumalaan voi olla ”elämän perusta ja mielekkyystekijä”.
– Silloin kysymys ei ole ainoastaan siitä, että uskon johonkin olentoon jossakin tuolla noin ja hänen olemassaoloonsa, vaan minulla on suhde johonkin, jonka kanssa elän jonkinlaisessa keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja dialogissa. Ja haluan elämässäni toteuttaa sitä, minkä uskon olevan totta ja oikeaa ja mihin hän minut kutsuu, Repo kuvasi.
Radio Dein ja Kotimaan toteuttamat Piispan kyselytunnit jatkuvat syyskuussa. 25.9. suorassa lähetyksessä vierailee Espoon uusi piispa Kaisamari Hintikka.
Kuuntele Piispan kyselytunti – vieraana Matti Repo [Radio Dei]
