Kirjoittanut
– Rukous ei ole hyväksyntä taikka hylkääminen sille, että jotkut ovat rekisteröineet parisuhteensa. Se ei ole kannanotto tähän, vaan se on pastoraalinen tuki ihmisille siitä, että heitä tuetaan ihmisinä omassa elämässänsä, kommentoi Espoon piispa Mikko Heikka kirkolliskokouksen parisuhdepäätöstä.
Espoon piispa Mikko Heikka johti kirkon parisuhdelakityöryhmää ja on tyytyväinen, kun monivuotinen työ on johtanut tulokseen, jota työryhmä päättäjille esitti. Kirkolliskokous hyväksyi rukouksen parisuhteen rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan.
– Tämä tulos saavutti kirkolliskokouksen hyvin suuren enemmistön kannatuksen (30-78), ja minusta tämä eheytti kirkkoa merkittävällä tavalla. Myös ne, jotka sitä vastustivat, ovat jokatapauksessa ilmaisseet sen, että he pysyvät kirkossa. Tämä ei ollut liian pitkä askel heidänkään mielestä.
Heikka korostaa rukouksen olevan pastoraalinen toimenpide.
– Kun me rukoilemme, me emme ota kantaa niihin ratkaisuihin, joita ihmiset ovat tehneet. Minä olen oman virkakauteni aikana pitänyt rukouksia ja rukoushetkiä Sörkän vankiloissa ja lukemattomissa eri kriisitilanteissa.
– Rukoushetki on tilanne, jossa luetaan Jumalan sanaa, rukoillaan ja lauletaan virsiä. Isä meidän rukous ja Herran siunaus ovat kirkon hengellisiä aarteita, jotka kuuluvat kaikille, riippumatta siitä millaisia he ovat ja mitä he ovat elämässänsä tehneet.
”Oppi ei muuttunut”
Kirkolliskokous antoi pastoraalisen ohjeen valmistelun piispainkokoukselle ja evästykseksi ilmoitti, että rukoushetki pitää olla yleisluontoinen. Se jättää papille harkintavaltaa sen suhteen, mitä rukouksessa rukoillaan. Norjan kirkko teki viime talvena samanlaisen päätöksen, joka on otettu hyvin vastaan.
Rukoushetken vastustajat pelkäävät, että rukoushetkestä muodostuisi avioliiton vihkimiseen rinnastettava tilaisuus. Piispa Mikko Heikka tyrmää näkemyksen.
– Ei missään tapauksessa. Ei avioliiton vihkimistä eikä avioliiton siunaamista voida pitää tälle tapahtumalle rinnasteisena. Tämähän näkyy myös siinä, että rukoushetkipäätöstä ei tehty kirkolliskokouksessa määräenemmistöllä, se viittaa siihen, että kysymys ei ole kirkon opin muutoksesta. Ei ole kysymys siitä, että kirkon avioliittokäsitys olisi nyt millään tavalla muuttunut.
Piispa Mikko Heikka lupaa, ettei ole olemassa vaaraa, että papin olisi omantuntonsa vastaisesti toimitettava rukoushetki.
– Sekä piispainkokous, että kirkolliskokous esittivät näkemyksenään, että tämä on täysin vapaaehtoista ja näin se tulee myös olemaan jatkossa. Ne, joiden omatunto ei rukoushetkeä salli, niin heitä ei tulla siihen millään tavalla velvoittamaan. Luulen, että tämä on myös homoparien oma etu, että heille tulee rukousta toteuttamaan sellainen pappi, joka on siinä omasta vapaasta tahdosta.
Kirkolla lupa tehdä omat ratkaisunsa
Juuri käydyissä seurakuntavaaleissa uudet luottamushenkilöt valitsevat ensi vuonna maallikkoedustajat seuraavaan kirkolliskokoukseen. Kun kirkolliskokoukseen aloittaa toimintansa vuonna 2012, on mahdollista, että uudet edustajat jättävät uuden ehdotuksen homoparien siunauskaavasta.
Piispa Mikko Heikka ei usko, että tämäntyyppisellä ehdotuksella olisi läpimenomahdollisuuksia. Heikan mukaan piispojen kanta on, että nyt kirkossa eletään tehdyn päätöksen mukaan.
– Tämä asia palautuu sitten kirkolliskokouksen pöydälle, kun valtiovalta päättää sukupuolineutraalista avioliittolaista, silloin varsinaisesti aletaan tätä asiaa uudelleen pohtimaan. Nyt odotetaan mitä valtiovalta tulee tekemään – se on sitten iso kysymys.
Monet poliittiset päättäjät ovat lähteneet siitä, että kirkolla säilyy vihkioikeus ja kirkko itse saa päättää, keitä se vihkii ja että valtiovalta vihkisi samaa sukupuolta olevat. Heikka on kirkon itsemääräämisoikeuden kannalla.
– Itse toivoisin, että tähän suuntaan voitaisiin mennä, se voisi olla kirkon ykseyden kannalta realistinen vaihtoehto.
Espoon piispa Mikko Heikka on tällä viikolla Radio Dein Viikon vieraana. Heikkaa kuullaan Radio Dein haastateltavana viikon joka arkipäivä kello 15.20 alkaen. Uusinta tiistaina 23.11. kello 21.35.
