Kirjoittanut
Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura nosti piispainkokouksen avajaispuheessa esille reformaation merkkivuoden ja kirkon ekumeeniset suhteet. Piispainkokous on koolla 5.-6.9.2017 Jyväskylässä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon viralliset oppikeskustelut käynnistyivät vuonna 1970. Venäläiskeskustelut ovat vaikuttaneet myös muiden kirkkojen käymiin neuvotteluihin ja kansainväliseen luterilais-ortodoksiseen dialogiin.
”Kansainvälisesti tarkastellen Suomen luterilaisten ja Venäjän ortodoksien oppikeskustelujen sarja on ollut menestyksekäs ja kirkkomme yhteyksiä ortodoksisiin kirkkoihin arvostetaan”, Peura totesi.
Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa käytävä kirkkojen välinen opillinen dialogi keskeytyi vuonna 2013, ja vuoden 2014 neuvottelut peruuntuivat. Merkityksellistä kuitenkin on, että oppidialogin sijasta helmikuussa 2016 järjestettiin teologinen konferenssi kristillisestä ihmiskäsityksestä ja avioliitosta.
”Mielestäni kirkkomme tulee pyrkiä tavoitteellisesti siihen, että ”täysi teologinen dialogi” Venäjän ortodoksikirkon kanssa jatkuu”, Peura sanoi.
Yhteinen julistus katolisen kirkon kanssa on ekumeeninen saavutus
”Luterilaisuuden ekumeeninen paikka kirkkojen kartalla ratkeaa sen mukaan, millaiseksi suhteemme katoliseen kirkkoon muodostuu”, Peura sanoi.
”Katolisen nykyarvion mukaan kirkollamme on luterilaisista kirkoista läheisimmät suhteet katoliseen kirkkoon. Tätä ilmentää selvimmin Pyhän Henrikin muistopäivän vuosittainen vietto Roomassa ja mutkaton keskusteluyhteys Ykseysneuvoston kanssa.”
Luterilaisten ja katolisten välillä on toistaiseksi vain yksi kirkkoja sitova ekumeeninen asiakirja, Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista vuodelta 1997. Suomen luterilainen kirkko osallistui asiakirjan laatimiseen ja julistus on osoittautunut merkittäväksi ekumeeniseksi saavutukseksi. Luterilaisten ja katolilaisten lisäksi monet muutkin tunnustuskunnat ovat sitoutuneet siihen. Tavoitteena on luterilaisten ja katolisten näkyvä ykseys, joka ilmenisi yhteisenä ehtoollisen viettona.
Vuonna 2014 käynnistyi ensimmäinen suomalainen luterilais-katolinen dialogi. Suomalaisessa dialogissa on keskitytty kolmeen teemaan: kirkkoon, ehtoolliseen ja virkaan. Suomalaisen dialogin loppuraportti on painovalmis, ja se tullaan luovuttamaan arkkipiispa Kari Mäkiselle reformaatioviikolla 2017 ja paavi Franciscukselle myöhemmin sovittavana ajankohtana.
Ykseyden vaaliminen entistä vaativampaa
Piispa Peura pohtii puheessaan myös piispan ekumeenista virkaa, jossa tietoisesti rakennetaan yhteyttä muihin piispoihin ja hiippakuntaiin ja niin ikään toisiin kirkkoihin ja kirkkokuntiin.
Piispan ensimmäisenä tehtävänä on kuitenkin vaalia ykseyttä omassa hiippakunnassaan.
”Tehtävä on viime vuosina osoittautunut varsin vaativaksi, kun useissa eri kysymyksissä mielipiteet hajoavat. Ajattelen niin, että pelkkää moniäänisyyttä peräänkuuluttamalla tästä ei selvitä. Erilaisia mielipiteitä pitää voida esittää, ja niistä tulee voida keskustella. Tämä ei kuitenkaan saisi merkitä sitä, että kirkolta katoaa yhteinen ääni tai että sen kanta jää hahmottamatta”, Peura sanoi.
Kirkon viestintä
