Kirjoittanut
Lapuan piispa Matti Salomäki ei pidä mahdottomana, etteikö kirkossa voisi järjestää jumalanpalveluksia mille tahansa ryhmälle, kunhan ne ovat kirkkokäsikirjan mukaan toimitettuja. Jumalan Sanan kuuloon on aina hyvä tulla, piispa sanoo.
Huhtikuun toisen päivän Piispan kyselytunnilla Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäkeä tenttasivat piispan maakunnasta Ilkka-Pohjalaisen toimittaja Marja Tyynismaa sekä Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen, Tuija Pyhäranta Kotimaasta ja Kai Kortelainen Radio Deistä.
Lapuan piispan alueella Vaasassa on sukeutunut kiista sateenkaarimessujen järjestämisestä. Siellä kirkkoherra ei haluaisi järjestää seksuaalivähemmistöille suopeaa messua kirkkoon. Luottamushenkilöt kirkkoneuvostossa ovat messun kannalla, ja nyt pallo kiistan ratkaisemisesta on siirretty piispalle. Kai Kortelainen kysyy, mikä on Matti Salomäen ratkaisu skismaan.
– Tilanne on tietysti nyt se, että jos kirkkoneuvosto ja kirkkoherra ovat eri mieltä kirkon kirkkotilan käytöstä, silloin asia tosiaan siirtyy tuomiokapitulin ratkaistavaksi, ei piispan vaan tuomiokapitulin, Salomäki tarkentaa.
Piispa itse johtaa kuitenkin tuomiokapitulia. Hän kertoo, että asia on valmistelussa, ja päätös tehdään ehkä tämän kuun kokouksessa.
”Tietysti kaikki jumalanpalvelukset, joita kirkoissa pidetään, ovat kaikille avoimia ja kaikille tarkoitettuja.”
Tuija Pyhäranta kysyy, mihin sateenkaarimessuja kirkossa tarvitaan vai tarvitaanko niitä ylipäänsä lainkaan.
Piispa toteaa, että osan mielestä niitä tarvitaan ja osan mielestä voidaan selvitä ilmankin. Hän esittää asiaan näkökulmia:
– Tietysti kaikki jumalanpalvelukset, joita kirkoissa pidetään, ovat kaikille avoimia ja kaikille tarkoitettuja. Niiden lähtökohtaisesti pitäisi olla sellaisia, että sinne voi jokainen turvallisesti tulla. Ja jos ei voi, niin sitten toivon, että siitä ilmoitetaan tuomiokapitulille, jos se ei ole sellainen, kuin jumalanpalveluksen pitäisi olla.
– Sitten näitä erityismessuja voidaan järjestää hyvinkin erilaisia: ajoneuvoharrastajien, Marttojen, maanviljelijöiden ja minkä tahansa ryhmän. Ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että se on lähtökohtaisesti aivan tavallinen jumalanpalvelus, kirkkokäsikirjan mukaan toimitettu ja kirkon opetusten mukaan siellä opetetaan, Salomäki sanoo.
Hänen mukaansa näistä jumalanpalveluksista tekee erityisen se, että sinne kutsutaan osallistumaan jokin erityisryhmä. Mutta silloinkin se on kaikille avoin ja kaikille tarkoitettu.
– En pidä mitenkään mahdottomana, etteikö voisi kutsua mitä vain ryhmää sinne jumalanpalvelukseen. Jumalan Sanan kuuloon on aina hyvä tulla ja ehtoolliselle on aina hyvä tulla, on se viitekehys mikä tahansa.
Miksi naispapittomat messut kielletään mutta sateenkaari sallitaan?
Kortelainen vertaa tilannetta siihen, että useat seurakunnat ovat tehneet päätöksen, ettei perinteisten herätysliikkeiden ”naispapittomia” messuja saa järjestää kirkon tiloissa. Samaan aikaan useat seurakunnat ovat avanneet ovensa Setan suosimille sateenkaarimessuille. Mistä muutos syvimmiltään kertoo?
– Se varmasti kertoo paljon tästä ajasta, ajan muutoksesta ja arvojen muutoksesta. Kahdeksankymmentäluvulla virkakysymys tuli ja muutti virka-ajattelun. Ja se on vaatinut aikaa, että se on muuttanut niin, että varmasti nyt suurin osa niin seurakuntalaisista kuin kirkon työntekijöistäkin hyväksyy nykyisen virkakäsityksen ja ratkaisun.
”Onko sateenkaarimessu 10, 20 tai 30 vuoden kuluttua sellainen, johon ei enempää kiinnitetä huomiota?”
Piispa Salomäki toteaa, että aikaa myöten virkakäsitys on tullut niin sanotusti normaaliksi käytännöksi.
– En tiedä, miten sitten tämän sateenkaarimessun kanssa käy, että onko se samoin, että se on sitten 10, 20 tai 30 vuoden kuluttua sellainen, joka nyt ei enempää kiinnitä huomiota, hän pohtii.
Kortelainen kysyy, onko sateenkaarimessuissa enemmän kyse eri osapuolten erilaisista raamattukäsityksistä vai ideologisesta kiistasta, jossa seurakunnasta tulee yksi näyttämö kulttuurisodan ratkomiselle.
– Ajattelen, että siihen liittyvät molemmat piirteet. Monille se on tietysti Raamatusta ja Raamatun tulkinnasta nouseva käsitys ja ajatus. Mutta toisaalta sitten kuusikymmentäluvulla Amerikasta leviämään lähtenyt Pride-liikehdintä totta kai on myös vaikuttanut ja vaikuttaa kaiken aikaa, Salomäki toteaa.
Piispa seisoo mielipiteensä takana
Vuosi sitten piispainkokous teki kirkolliskokoukselle aloitteen kahdesta rinnakkaisesta yhtä aikaa voimassa olevasta avioliittokäsityksestä. Silloin Matti Salomäki jätti mietintöön eriävän mielipiteen ainoana piispana. Tuija Pyhäranta kysyy, aikooko piispa seistä eriävän mielipiteen takana, kun asia on tuossa kirkolliskokouksen käsiteltäväksi toukokuussa.
– Kyllä, Salomäki vastaa.
Hän kertoo nostaneensa esille kolme asiaa. Pitäisi selvittää tarkemmin, miten on mahdollista, että kirkossa jossakin asiassa opetetaan yhtä aikaa kahdella eri tavalla, ja mitä se käytännössä tulee tarkoittamaan? Toinen asia on viittaus kirkon yhtenäisyyteen, johon päätös ei tulisi vaikuttamaan. Piispa kysyy, mitä kirkon yhtenäisyys tässä oikeastaan on ja mitä se vaatii.
– Kolmas sitten on, mikä on vaikutus ekumeenisiin suhteisiin myös ihan täällä lähikentällä, lähiekumeniassa paikkakunnilla, joissa on luterilaisten seurakuntien lisäksi muita seurakuntia. Mikä se vaikutus on näihin?
– Näitä kaipasin siihen esitykseen, Salomäki sanoo.
”Asia ei rangaistuksilla ratkea, vaan siihen täytyy muunlaista ratkaisua löytää.”
Marja Tyynismaa toteaa, että kirkon sisällä on jo nyt muutama sata pappia, jotka vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja. Kirkon virallinen kanta vihkimiseen ei ole myönteinen, mutta vihkiviä pappeja ei kuitenkaan rangaista millään tavalla. Onko silmien ummistaminen tilanteelle ollut ihan tietoinen ratkaisu?
– Sellainen sopimus on aikanaan piispainkokouksessa tehty, että pyritään välttämään sanktioita tällaisille papeille, johtuen siitä, että tämä keskustelu on käynnissä. Ajatus siinä on, että se ei tavallaan näillä rangaistuksilla ratkea, vaan siihen täytyy muunlaista ratkaisua löytää.
– Oma lähtökohta kirkon virkamiehenä on aina ollut se, että toimitaan voimassa olevan kirkon opetuksen ja järjestyksen mukaisesti, eikä tehdä omavaltaisia ratkaisuja. Sitäkään en pidä hyvänä. Suurin osa papeistakin kuitenkin näin ajattelee, että haluavat toimia kirkon virallisen opetuksen ja kannan mukaan.
Piispa vertaa tilannetta maanteiden talvinopeusrajoitusten vaihtamiseen kesänopeuksiin.
– Vaikka kuinka olisi sileä tie ja aurinko paistaa, niin ei se poliisi hyväksy sitä, että ajetaan kesän nopeuksilla silloin, kun talvinopeudet ovat vielä voimassa.
Pitäisikö kirkkoon kuulumattomien hautauksesta periä erityinen maksu? Onko Pohjanmaa oikeasti Raamattuvyöhyke? Kuuntele koko Piispan kyselytunti Radio Deistä uusintana lauantaina 5.4. klo 11.05 ja katso tai kuuntele myöhemmin tänään Dei Plus -palvelusta.
