Elämäntaito: Professori Lea Pulkkinen: Suomalainen kasvatuskulttuuri kaipaa enemmän hoivaa ja kiitoksen sanoja

Piispa Raimo Goyarrola: ”Nyt on aika perustaa Suomeen katolinen koulu”

 
tummahiuksinen mies, jolla silmälasit katsoo kohti ja hymyilee

– Varsinkin pääkaupunkiseudulle tulee yhä enemmän perheitä, jotka toivovat lapsilleen ympäristöä, jossa he voivat tutustua samanikäisiin katolilaisiin ja olla päivittäisessä vuorovaikutuksessa heidän kanssaan, piispa Goyarrola sanoo.

Hyveiden opettelu ja uskossa vahvistuminen kasvattaisivat hyviä kansalaisia, katolisen koulun perustamista valmisteleva piispa Raimo Goyarrola uskoo.

Koko Suomen alueen kattava Helsingin katolinen hiippakunta on jo pitkään suunnitellut katolisen koulun perustamista Suomeen. Piispa Raimo Goyarrolan mukaan nyt on oikea aika, sillä katolinen kirkko kasvaa vauhdilla.

Hanke on ollut vireillä jo piispa Teemu Sipon aikana, joten opetussuunnitelmaa, rahoitusta lupia ja sopivaa sijaintia on tutkailtu jo vuosia.

IK-opisto neliöb. 16.-29.9.

– Varsinkin pääkaupunkiseudulle tulee yhä enemmän perheitä, jotka toivovat lapsilleen ympäristöä, jossa he voivat tutustua samanikäisiin katolilaisiin ja olla päivittäisessä vuorovaikutuksessa heidän kanssaan, Goyarrola toteaa.

Hän pitää katolista koulua merkittävänä katolisen uskon välittäjänä, mutta huomauttaa, että kodin merkitystä se ei korvaa.

– Avainasemassa on vanhempien esimerkki ja perheessä tapahtuva kasvatus ja uskonelämä.

Identiteetti rakentuu ystävyydessä

Nykyään monet kouluiässä olevat katolilaiset saavat katolista uskonnon opetusta jossakin muussa kuin omassa koulussa. Osa lapsista ja nuorista osallistuu lauantaisin seurakuntien järjestämään uskonnonopetukseen.

– Katolinen koulu voi tarjota koululaisille ja varsinkin vanhemmille ratkaisua tähän haasteeseen. Lisäksi on oman uskonnollisen identiteetin kannalta tärkeää, että oppilaat saavat katolisia ystäviä, piispa Goyarrola toteaa.

Vuorovaikutus on hänen mukaansa tärkeää koko perheelle. Koulu muodostaa yhteisön, jossa katoliset perheet voivat tutustua toisiinsa myös muualla kuin sunnuntaisin kirkossa.

– Opettajilla on tärkeä rooli myös uskon välittämisessä oman hyvän esimerkin kautta.

Millaiset pedagogiset virtaukset ovat nyt vahvoja katolisessa kirkossa? Onko sekularisaatio tuonut uusia näkökulmia?

– Katolinen usko korostaa vapauden tunnetta, johon liittyvät tiivisti totuuden etsintä ja rakkauden harjoittaminen. Tässä auttaa hyveiden harjoittelu. Uskon, että hyveet ovat tärkeässä roolissa opetussuunnitelmassa. Niiden kautta koululaiset oppivat olemaan vastuuntuntoisia kansalaisia.

Kaikki perheet tervetulleita

Piispa Goyarrolan mukaan oppilaiden vapautta ja aloitteellisuutta pidetään Suomessa hyvin tärkeinä asioina. Opettajan ja oppilaan suhde on tasa-arvoinen, mikä vahvistaa oppilaan itsetuntoa.

– Nämä piirteet sopivat hyvin katoliseen kouluun. Oppilaiden keskuudessa ei korosteta kilpailuhenkeä vaan solidaarisuutta ja muiden huomioon ottamista.

Piispa pyytää kristittyjä rukoilemaan suunnitelmien puolesta.

– Tämä ei ole vain katolilaisten hyväksi. Mukaan ovat tervetulleita kaikki perheet, jotka haluavat lapsilleen katoliselta arvopohjalta nousevaa ja hyvepohjaista kasvatusta.

Piispa Raimo Goyarrola toivoo, että katolinen koulu voisi toimia myös monen katolisen maahanmuuttajan kotoutumisen tukena ja auttaisi solmimaan hyviä ihmissuhteita.

– Tämä on epäilemättä koko yhteiskunnan hyväksi.