Tampereen hiippakunnan piispa Matti Revon mukaan Inkerin kirkossa papiksi vihityllä Leif Nummelalla ei ole laillista estettä osallistua kirkolliskokoukseen maallikkoedustajana, mutta toteaa, että kirkkolaki on näiltä osin puutteellinen ja tekee mahdolliseksi epäjohdonmukaisuuden.
– Pelkkä juridinen vaalikelpoisuuden tarkastelu ei riitä tämän kysymyksen ratkaisemiseen, sillä se on pohjimmiltaan teologinen ja koskee pappisvirkaa ja siihen vihkimistä, piispa Repo toteaa.
Leif Nummela iloitsee, että asia on juridisesti selvitetty, mutta ihmettelee teologisen johdonmukaisuuden vaatimusta.
Päätoimittaja Leif Nummela osallistuu ensi maanantaina alkavaan kirkolliskokoukseen edelleen Tampereen hiippakunnan maallikkoedustajana.
Piispa Repo kertaa, että Leif Nummelalla on maallikoiden antama edustajan valtakirja, ja hän sai vaalissa hiippakunnan korkeimman vertausluvun. Hänet on sen jälkeen vihitty papiksi Inkerin kirkossa.
– Kun kirkkolaki puhuu pappisedustajista, sen sanat tarkoittavat oman kirkkomme pappeja. Nummelalle ei ole erikseen myönnetty pappisoikeuksia kirkossamme eikä hän ole tullut minkään hiippakunnan papiksi. Kirkkolain valossa hän ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan maallikkona. Vastaavasti hänellä ei ole äänioikeutta eikä vaalikelpoisuutta pappina. Tältä pohjalta tarkastellen hänellä ei ole laillista estettä osallistua edelleen kirkolliskokoukseen maallikkoedustajana.
– Toisaalta kirkkomme jo tunnustaa Nummelan papiksi ja antaa hänelle tietyin edellytyksin oikeuden toimittaa kirkossamme papillisia tehtäviä. Hänet on vihitty papiksi Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkossa, jonka kanssa meillä on lisäksi erityinen sopimus yhteistyöstä. Tältä kannalta katsoen kirkkomme ei enää pidä häntä maallikkona vaan pappina, Repo toteaa.
Revon mukaan kirkkolaki on näiltä osin puutteellinen ja tekee mahdolliseksi epäjohdonmukaisuuden.
– Pelkkä juridinen vaalikelpoisuuden tarkastelu ei riitä tämän kysymyksen ratkaisemiseen, sillä se on pohjimmiltaan teologinen ja koskee pappisvirkaa ja siihen vihkimistä. Virka ei ole vain tehtävä, joka todellistuu tarvittaessa joissain tilanteissa jossain päin maailmaa, vaan se koskee koko ihmistä, minne hän meneekin. Kun ihminen vihitään papiksi, hän edustaa myös kirkollisessa päätöksenteossa sanan ja sakramenttien virkaa ja sen vastuuta, Repo toteaa Seurakuntalainen.fi:lle.
Hän kertoo rukoilevansa Nummelalle siunausta ja syvenevää pappisidentiteetin kasvua.
Nummela ihmettelee teologista vaatimusta
Leif Nummela iloitsee siitä, että asia on juridisesti selvitetty ja siinä ei ole ongelmaa. Hän pitää myös teologista pohdintaa tärkeänä.
– Teologinen pohdinta on merkittävää, mutta pidän erikoisena ja poikkeuksellisena sitä, että laillinen pätevyys edustajaksi ei riitä, vaan aletaan tutkia myös henkilön teologiaa ja vaatia tiettyä oletettua johdonmukaisuutta, Nummela sanoo.
– Eikö silloin pitäisi tutkia kaikkien edustajien teologia ja johdonmukaisuus piispat mukaan lukien? Leif Nummela kysyy.
– Minusta teologiseen epäjohdonmukaisuuteen syyllistytään ennen kaikkea silloin jos opetetaan tai eletään Raamatun ja tunnustuksen kanssa ristiriidassa, Nummela toteaa.
Nummela muistuttaa myös siitä, että kirkolliskokouksessa on ollut ennenkin maallikkoedustajia, joilla on pappisvirka tai papin oikeudet toisessa kirkossa.
– Kirkolliskokouksen näkökulmasta olisi tärkeää selvittää, miten kirkon jäsenen oikeudet säilyvät tällaisessa tilanteessa, jos henkilö ei voi olla maallikkoedustaja eikä myöskään pappisedustaja. Jompikumpi oikeus pitäisi jäsenellä olla, jottei syyllistytä syrjintään, Leif Nummela sanoo.
Nummela painottaa, että kirkolla olisi nyt tärkeämpääkin pohdittavaa miljoonan menetetyn kirkossakävijän tähden kuin yhden kirkolliskokousedustajan mahdollinen virkateologinen epätarkkuus.
– Yhdyn ilolla piispan rukoukseen ja rukoilen syvenevää synnin ja armon tuntemista kaikille kirkon työntekijöille ja jäsenille itsestäni alkaen, Leif Nummela sanoo.
