Kirjoittanut
KUUNTELE KLIPPI. Helsingin Vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Ilkka Vuorikuru ehdottaa, että koulujen joulujuhliin sisällytettäisiin jouluevankeliumin rinnalle Richard Dawkinsin joulupotpuri, joka koostuisi tunnetun ateistin joululetkautuksista. Espoon piispa Tapio Luoma ei lämpene Vuorikurun ehdotukselle: Kiinnostava ohjelmanumero, mutta herää kysymys, mihin sillä pyritään.
Vuorikuru ehdotti koulujen ja päiväkotien joulujuhlien uudistamista Radio Dein Viikon debatissa keskiviikkona.
– Etenkin kasvatukselliset tilanteet, kuten joulujuhlat koulussa, voisivat olla sellaisia, että sen sijaan, että siellä on jouluevankeliumi, niin joku esittäisi Richard Dawkinsin kootut letkautukset ja muslimi tai hindu pitäisi oman ohjelmanumeronsa. Kaikki olisivat sovussa samalla lavalla.
Espoon piispa Tapio Luoma reagoi suorassa lähetyksessä joulujuhlauudistukseen pidättyvästi.
– Se kuulostaa sillisalaatilta. Richard Dawkinsin kootut letkautukset olisi kieltämättä hyvin kiinnostava ohjelmanumero, mutta herää kysymys, mihin sillä pyritään, mikä olisi sellaisen tilaisuuden pointti.
– Jos miettii joulujuhlaamme, niin siihen kuuluu tiettyjä elementtejä, jotka ovat meidän kristilliseen perinteeseemme ja suomalaiseen kulttuuriperintöömme kuuluvia. Niissä voi olla mukana ilman, että tunnustautuu siihen uskonnolliseen maailmankuvaan, joka niihin on sisäänrakennettuna, Luoma muotoili.
Kaikkea kristillistä sisältöä ei Vuorikurukaan koulun juhlista haluaisi riisua, se olisi hänen mukaansa ”ateistista fasismia”.
– Ateistiseksi fasismiksi voisi kutsua mallia, missä järjestetään joulujuhla, josta on poistettu kaikki uskonnolliset symbolit. Tämä on suunta, jota jonkin verran kannatetaan ja ajatellaan, että tämä toisi tasa-arvoa.
Luoma korosti, ettei kristillisen perinteen sisällyttämistä julkiseen elämään ja koulujen opetukseen ole syytä pitää hyökkäyksenä uskonnottomien vakaumusta vastaan.
– Missään tapauksissa kirkko ei halua pitää niistä kiinni sen takia, että turhennetaan uskonnottomien vakaumusta. Haluamme pitää positiivisen uskonnonvapauden hengessä kiinni siitä, mikä meille on perinteisestä näkökulmasta katsoen tärkeää.
Ateisti ja piispa yksimielisiä hengellisyyden säilymisestä
Äskettäin julkaistun kirkon vuositilaston mukaan päättyneenä vuonna kirkkoon liittyi ennätysmäärä suomalaisia, noin 14.600. Vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja on valmis vetämään takaisin takavuosina esitetyt ennusteet, joiden mukaan uskonnollisuus vähitellen katoaa läntisestä Euroopasta.
– On puhuttu jo vuosikymmenen tai kaksi, että institutionaalinen uskonnollisuus Euroopassa on heikkenemässä. Samaan aikaan on havaittu, että se ei heijastu ihmisten spirituaalisuuden vähenemiseen – päinvastoin saattaa jopa käydä toisinpäin, Vuorikuru arvioi.
Espoon piispa on vapaa-ajattelijoiden puheenjohtajan kanssa samoilla linjoilla kehityksen suunnasta.
– Uskonnollisuus hakee nyt uusia muotojaan ohi perinteisten instituutioiden. Ehkä kärki, mihin nykyinen kehitys kirkon haastaa, on se, miten me onnistumme pitämään yllä omien paikallisseurakuntiemme yhteisöluonnetta.
Luoman mukaan kirkossa ei ole juuri juhlittu uusien jäsenten ennätystä. Piispalla on kuitenkin käsitys siitä, mitä lukujen taustalta voi lukea.
– Toteutui se, mitä suurimpina eroaikoina ounasteltiin. Ne, jotka silloin kenties hetken mielijohteesta päättivät erota kirkosta, ovat tulleet takaisin. Olemme toki myös oivaltaneet sen, että elämme tilanteessa, jossa on liikettä molempiin suuntiin – tietysti viime aikoina enemmän poispäin mutta onneksi myös takaisin kirkkoon.
Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta erosi viime vuoden aikana yli 38.500 suomalaista. Eroajien määrä ylitti yli kaksinkertaisesti uusien jäsenten määrän. Kirkkoon kuului yhteensä 4 145 000 suomalaista eli 76,3 prosenttia kansasta.
Vuodenvaihteessa vapaa-ajattelijoiden piiristä kuului ääniä, jotka kannustivat suomalaisia kustantamaan vuoden alussa voimaanastuneen Yle-veron luopumalla kirkollisveron maksusta.
– Valtiostahan ihminen ei voi erota, jos ajatellaan vaikka verokysymystä, mutta kirkko on eri asia, Vuorikuru pelkistää.
Luoma näkee kirkollisveron seurakunnan jäsenmaksuna, ei verona, vaikka se veronmaksun yhteydessä pidätetäänkin.
– On hyvä huomata, että kirkko maksaa aikamoisen summan valtiolle siitä, että valtio perii kirkollisen jäsenmaksun veron yhteydessä seurakuntalaisilta. Korostaisin sitä, että kyse on jäsenmaksusta. Epäilemättä siihen sisältyy se ongelma, että se mielletään valtion veron kaltaisena maksuna.
Ohjaavatko kristilliset ja arvot poliittista päätöksentekoa Suomessa? Saneleeko kirkko sen, mitä eduskunta päättää samaa sukupuolta olevien oikeuksista? Kirkon roolia julkisessa elämässä kommentoivat Helsingin Vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Ilkka Vuorikuru ja Espoon piispa Tapio Luoma (toimittaja Kai Kortelainen):
