Kirjoittanut
Miten uskontoja pitäisi opettaa kouluissa? Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetyssä debatissa piispa puolusti oman uskonnon opetusta. Vapaa-ajattelija lehden päätoimittaja oli kaikille yhteisen elämänkatsomustiedon kannalla.
Mitä pienemmistä ihmisistä on kyse, sitä ongelmallisempaa on yrittää opettaa heille uskontoa neutraalisti, Helsingin piispa Teemu Laajasalo katsoo. Hän puhui ”neutraaliusharhasta” eilen torstaina järjestetyssä Veritas Forumissa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.
– Mukana on aina astian makua.
Toisaalta Laajasalo painotti opettajien akateemista pätevyyttä ja heidän kykyään erottaa oman uskonnon opetus tunnustuksellisesta opetuksesta, joka lopetettiin jo 2000-luvun alussa
– Oman uskonnon opetus ei ole tunnustuksellista, vaan se on sivistyksen oppimista ja omassa yhteisössä relevanttien asioiden opiskelua.
Laajasalon mukaan ei ole pienen lapsen kannalta hyvää eikä reilua asettaa Ukko ylijumalaa, Zeusta, Allahia ja Jeesusta rinnakkain vertailtaviksi. Lukiolaisille sellainen sopii paremmin.
– Emmehän opeta pienille lapsille myöskään yleistä kielitiedettä, semantiikkaa ja syntaksia, Laajasalo vertaili.
Oma viitekehys tärkeä
Foorumin moderoinut kasvatustieteen tohtori Raili Keränen-Pantsu muistutti julkisessa keskustelussa parhaillaan paljon esillä olevasta kolmannesta vaihtoehdosta, kaikille yhteisestä uskonto-oppiaineesta.
Laajasalon mukaan on parasta, että lapsi saa opetusta omasta viitekehyksestään käsiin.
– Tämä on reilua myös vakaumuksellisen ateistikodin lapselle.
Lapsella on oikeus tuntea sitä maailmaa, johon on syntynyt ja jossa hän kasvaa, Laajasalo toteaa.
Laajasalo totesi myös, ettei oman uskonnon kertomuksia tarvitse esittää neutraalisti.
– Jos kertomukset puhdistetaan metafyysisestä kulmasta, kuihdutamme lapsen oman perhepiirin juhlaperinnettä, turvaa ja sitoutumista omiin uskonnollisiin tapoihin. Lapsella on oikeus tuntea sitä maailmaa, johon on syntynyt ja jossa hän kasvaa.
Nykyistä käytäntöä opettaa omaa uskontoa Laajasalo pitää reiluna, vähemmistöjä kunnioittavana sekä sivistävänä. Israelissa ja Gazassa käydyt taistelut osoittavat, että maailman ymmärtäminen edellyttää uskontojen tuntemista.
Uskonnoista voi opettaa monien aineiden tunneilla
Vapaa Ajattelija -lehden päätoimittajan, FM Esa Ylikoski ajaa kouluihin kaikille oppilaille yhteistä elämänkatsomustietoa, jossa voisi olla nykyistä hiukan enemmän uskontotietoa ja Suomen oloissa erityisesti evankelisluterilaisuuden tarkastelua.
Ylikoski on opetushallituksen katsomusaineiden kehittämisryhmän jäsen ja työskennellyt HUMAKin tutkimus ja kehittämispäällikkönä. Hänen mukaansa katsomukset eivät eroa politiikasta tai muista yhteiskuntaelämän asioista niin paljon, ettei niistä voisi opettaa neutraalisti.
Hänen mukaansa uskonnollinen kasvatus ei kuulu valtion kouluille eikä sen virkahenkilöille, vaan kodeille ja uskonnollisille yhteisöille.
– Vapaa-ajattelijoiden tavoite on valtion ja kirkon ero ja uskonnonopetuksen lopettaminen kouluissa.
– Todistamattomia väitteitä ei saa asettaa tiedon yläpuolelle.
Ylikoski huomautti, että uskonnoista voi opettaa eri oppiaineiden sisällä. Niitä voi käsitellä esimerkiksi ympäristöopin, taideaineiden, etiikan, filosofian, historian ja maantiedon tunneilla.
Pelkona elämänkatsomustiedon ”likvidointi”
Uskonnon opettaminen nykymuodossaan on Ylikosken mukaan indoktrinaatiota, pienestä pitäen tapahtuvaa tuputusta, joka kasvattaa uskonnon merkitystä keinotekoisesti. Hänen mielestään ensimmäisestä kolmannelle luokalle ei tarvita ollenkaan uskonnonopetusta.
– Elämänkatsomustieto pitää avata kaikille vaihtoehdoksi uskonnon rinnalle. Jos näin ei ole, se on syrjintää.
Ylikoski kertoi monien vapaa-ajattelijoiden pelkäävän elämänkatsomustiedon likvidointia, jos uskonnonopetus muuttuu kaikille yhteiseksi uskonto-oppiaineeksi.
Oppilailla on oikeus välttää kertomukset julmurijumalasta ja taivaasta ja kadotuksesta puhuvasta Jeesuksesta, Ylikoski sanoo.
– Nykyisten opettajien toteuttamana kaikille yhteinen katsomusaine olisi lähellä nykyistä oman uskonnon opetusta. Kyllä se tunnustuksellisen oloista on, kun Raamatun kertomuksia opetetaan lapsille tosina, Ylikoski huomautti havainnostaan.
– Oppilailla on oikeus välttää kertomukset julmurijumalasta ja taivaasta ja kadotuksesta puhuvasta Jeesuksesta
Laajasalo totesi Ylikosken käyvän vanhaa taistelua, jota käytiin maailmassa, jota ei enää ole.
– Uskonnonopettaja saattaa ihmetellä, millaisena Esa näkee uskonnonopetuksen. Ei se ole uskonnonharjoitusta eikä evankeliointia. Negatiivinen uskonnonvapaus on tärkeä, ei tuputeta. Mutta tärkeää on myös positiivinen uskonnonvapaus, oikeus harjoittaa omaa uskontoa. Tämä on ihmisoikeus.
Jumalat luokkahuoneessa -keskustelu on katsottavissa Tiedekulman Youtube-kanavalla 27.10. asti https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/suora-lahetys ja pysyvästi Veritas Forumin kanavalla https://www.youtube.com/user/VeritasForumFinland.
