Kirjoittanut
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous järjestettiin Oulun hiippakunnassa Kuusamossa 31.8.–1.9.
Piispainkokous käynnistää julkaisusarjan, jossa julkaistaan piispainkokouksen puheenvuoroja, piispainkirjeitä. Kirjeet ovat keskustelunavauksia ajankohtaisista aiheista, ja ne ilmestyvät yhden tai kahden vuoden välein.
Piispainkokous hyväksyi sisällöllisesti ensimmäisen piispainkirjeen, jonka aiheena on Raamattu ja kirkko. Puheenvuoro julkistetaan lokakuun piispainkokouksen yhteydessä.
Lähetekeskustelu rukouselämän vahvistaminen kirkossa -aloitteesta
Piispainkokous kävi lähetekeskustelun kirkolliskokouksen elokuussa sille lähettämästä edustaja-aloitteesta, jossa pyydettään piispainkokousta pohtimaan keinoja ihmisten rukouselämän vahvistamiseksi ja kutsumaan ihmisiä rukoilemaan uusilla tavoilla. Piispainkokouksen tehtäviin kuuluu käsitellä muun muassa kirkon uskoa, oppia ja työtä koskevia asioita.
Lähetekeskustelun saattelemana etenemisehdotusta työstävät piispainkokouksen kanslian kanssa piispat Mari Leppänen ja Seppo Häkkinen.
Edustaja-aloitteen toinen ponsi, jossa rukousteema pyydettiin ottamaan huomioon synodaalikokousten valmistelun yhteydessä työntekijöiden näkökulmasta, merkittiin tiedoksi. Samalla todettiin, että kukin hiippakunta ottaa aloitteen huomioon synodaalikokousten valmisteluissa. Synodaalikokoukset kuuluvat kunkin hiippakunnan piispan, arkkihiippakunnassa arkkipiispan, vastuulle.
Päätös yhdistysten ja säätiöiden rippikouluopetuksen periaatteista
Piispankokous valmisteli jo vuonna 2019 kirkon järjestöjen järjestämän rippikouluopetuksen periaatteita oletuksella, että uusi kirkkolaki tulisi voimaan nopeammin. Nyt piispainkokous antoi kristilliselle yhdistykselle, säätiölle tai muulle yhteisölle myönnettävästä luvasta pitää rippikoulua uuden määräyksen, joka perustuu voimassa olevaan kirkkolainsäädäntöön.
Päätös tulee voimaan 1.10.2021. Määräystä tulee soveltaa myös ulkosuomalaistyössä pidettäviin rippikouluihin. Luvan ulkosuomalaistyössä järjestettävästä rippikoulusta myöntää se tuomiokapituli, jonka piispan vastuualueeseen ulkosuomalaistyö kuuluu.
Piispainkokous käsitteli myös muita työn alla olevaan uuteen kirkkolakiin sidoksissa olevia aiempia päätösesityksiä. Koska uuden kirkkolain voimaantuloon menee vielä aikaa, niistä annettiin päätökset, jotka perustuvat nykyiseen kirkkolainsäädäntöön.
Tällaisia olivat päätös kirkkoon liittyvälle annettavasta opetuksesta, joka koskee nuoren kastamista ja kirkkoon liittymistä rippikoulun alkuvaiheessa, päätös papiksi vihkimistä tai lehtorin oikeuksia hakevalta vaadittavista todistuksista sekä päätös toisen evankelis-luterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön papin edellytyksistä suorittaa kirkollisia toimituksia.
Lausunto Kirkon tutkimuskeskuksen ja koulutuskeskuksen yhdistymissuunnitelmista
Piispainkokous antoi lausunnon Kirkon tutkimuskeskuksen ja Kirkon koulutuskeskuksen yhdistämiseen liittyvistä organisaatiomuutoksista ja henkilöstöjärjestelyistä. Kirkon tutkimuskeskus ja koulutuskeskus yhdistyvät 1.1.2022 alkaen. Uuden erillisyksikön nimi on Kirkon tutkimus ja koulutus. Piispainkokouksella ei ole huomauttamista esitettyyn suunnitelmaan.
Avustuksia Kirkon kansainvälisten ja ekumeenisten yhteyksien rahastosta
Piispainkokous myönsi Kirkon kansainvälisten ja ekumeenisten yhteyksien rahastosta 50 000 euron avustuksen Luterilaisen maailmanliiton ekumeenisiin dialogeihin ja 100 000 euron avustuksen Luterilaisen maailmanliiton diakoniaohjelmalle. Diakoniaohjelman kautta tuetaan erityisesti Luterilaisen maailmanliiton pieniä jäsenkirkkoja, jotka ovat joutuneet taloudelliseen ahdinkoon koronapandemian vuoksi.
Piispainkokous sai ajankohtaiskatsauksen kirkon ekumeenisesta toiminnasta ja kävi keskustelun ekumeenisessa toimintalinjauksessa esitetyistä tavoitteista ja toimista. Piispainkokous hyväksyi istunnossaan huhtikuussa 2021 ekumeenisen toimintalinjauksen Ovet auki ykseydelle ja yhteydelle – Suomen evankelisluterilaisen kirkon ekumeeninen toimintalinjaus vuoteen 2026.
Kirkon viestintä
