Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Piispan kyselytunti: Kenelle kuuluu vastuu kirkon työhön opiskelevien hengellisestä elämästä?

 

Teologisilla opintopäivillä järjestettiin perinteen mukaisesti piispan kyselytunti. Tällä kertaa kysymyksiin oli vastaamassa Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen.

Jolkkonen sanoi muun muassa, että ”uhanalaisista” arkipyhistä pidetään kiinni, vaikka mikä olisi.

Hän totesi myös, ettei kirkossa tällä hetkellä tiedetä, kuka vastaa sen työhön koulutettavien hengellisen elämän hoitamisesta.

– Toivon, että esimerkiksi Suomen teologinen instituutti ja Raamattuopisto tukevat edelleen tätä puolta, Jolkkonen sanoi.

Piispan mukaan nykyinen systeemi, jossa teologit koulutetaan yliopistossa, on hyvä.

IK-opisto neliöb. 18.11.-1.12.

– Akateeminen koulutus luo papeille uskottavuutta, ja lisäksi koulutus tapahtuu valtion rahoilla. Kirkolle oma koulutus maksaisi miljoonia.

– Tarvitsemme kuitenkin opiskelijoiden hengellisen elämän tukemista turvallisissa yhteisöissä, joissa saa myös kyseenalaistaa ja kääntää kaikki kivet, Jolkkonen lisäsi.

Kirkon työhön opiskelevat jakaantuvat piispan mukaan kahteen leiriin. Toiset ovat kiinnostuneita hartaudenharjoittamisesta ja hengellisestä elämästä, ja toisia motivoi ”evankeliumin sosiaalieettinen puoli”.

– Jälkimmäinenkin porukka toivoo salaisesti tukea hengellisissä kysymyksissä, Jolkkonen arvioi.

”Piispan erottaminen toivottoman vaikeaa”

Työmarkkinajohtajat ovat ehdottaneet julkisuudessa helatorstain ja loppiaisen siirtämistä lauantaille. Muun muassa arkkipiispa on suhtautunut asiaan kielteisesti. Jolkkosenkin mukaan on tärkeää, että ”loppiainen on silloin, kun sen kuuluu olla”.

– Minä olen puheenjohtaja siinä kirkolliskokouksen valiokunnassa, joka tästä asiasta päättäisi. Kyllä me näistä pyhistä pidämme kiinni.

– Työelämän suhteen vapaapäivistä päättää kuitenkin eduskunta, Jolkkonen huomautti.

Jolkkoselta kysyttiin myös, minkälainen ihminen ei voi olla pappi, ja voidaanko esimerkiksi piispa erottaa.

– Jos papiksi pyrkivä on esimerkiksi käynyt uudelleen kasteella ja pitää tätä ihan hyvänä juttuna, joudutaan ainakin käymään pitkät keskustelut.

– Mutta harhaoppisen piispan erottaminen on toivottoman vaikeaa, Jolkkonen nauratti yleisöä.

– Lähtökohta on, että piispa eroaa itse. Vakava virkarikos voisi kuitenkin olla syy erottamiseen.

”Tahdonilmaus on hyvä paperi”

Keskustelussa nousi esille myös ”tahdonilmaus”, jonka piispat ja herätysliikejärjestöt allekirjoittivat vuonna 2009. Dokumentissa todetaan muun muassa: ”Haluamme yhdessä toimia sen puolesta, ettei ketään kirkossa syrjitä hänen sukupuolensa, vakaumuksensa tai virkanäkemyksensä tähden.”

– Toivoisin, että tämä paperi kaivettaisiin vielä esille ja toimittaisiin sen mukaan. Myös naispappeuden vastustajien on voitava osallistua kirkkoon, ja seurakunta voi antaa tilojaan herätysliikejärjestöjen käyttöön. Seurakunnat isännöivät kuitenkin omia tilaisuuksiaan, eikä niissä voida esimerkiksi järjestellä työvuoroja sukupuolen mukaan, Jolkkonen vertaili.

Opintopäivien osallistujia askarrutti myös Lähetyshiippakunnan tilaisuuksissa avustaneiden Suomen ev. lut. kirkon pappien tulevaisuus.

– Lähetyshiippakunta täyttää jo käytännössä kaikki kirkon merkit. Nyt ollaan joko-tai -tilanteessa, eli papin on valittava, toimiiko hän meidän vai Lähetyshiippakunnan yhteydessä, Jolkkonen linjasi.

Mutta miten kirkko voi asettaa jopa muslimit Lähetyshiippakunnan edelle kirkkotilojen vuokraamisen suhteen, kysyttiin piispalta.

– Ei muiden uskontojen edustajille anneta kirkoksi vihittyjä tiloja, eivätkä he varmaankaan edes haluaisi niitä. Kerhotilojen ja leirikeskuksien lainaaminen ei sen sijaan olisi ongelma. Se on tulevaisuutta, sillä eri uskontojen edustajat tulevat jatkossakin olemaan keskellämme.

Viimeisenä käsiteltiin Lähetysseuran viimekesäistä päätöstä lähettää samaa sukupuolta oleva pari lähetystyöhön. Jolkkonen sanoi, ettei tunne asiaa kovin hyvin.

– Ymmärtääkseni Lähetysseura on päätöksensä perusteluissa kuitenkin tulkinnut liian rohkeasti kirkolliskokouksen päätöksiä. Kirkolliskokous ei ole päättänyt, voiko kirkon lähetysjärjestön työntekijä elää rekisteröidyssä parisuhteessa.

 
Artikkelibanneri perussanoma