Kirjoittanut
Piispainkokouksen asettamaan työryhmään kuuluva Tampereen piispa Matti Repo ei vielä lupaa ehtoollisyhteyden laajenemista, vaikka toivookin sitä itse.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous keskusteli viime viikolla aloitteesta, jossa ehdotetaan, että muihin kirkkokuntiin kuuluvat henkilöt voivat osallistua luterilaisen kirkon ehtoollispöytään silloinkin, kun virallista kirkkokuntien välistä ehtoollisyhteyttä ei ole.
Aloitteen mukaan ehtoolliselle osallistumisen edellytyksenä olisi vain se, että henkilö on kastettu kristitty, jolla on omassa kirkkokunnassaan oikeus osallistua ehtoollisen viettoon.
Keskustelun jälkeen piispainkokous asetti työryhmän selvittämään asiaa. Ryhmän on tarkoitus saada työ valmiiksi ensi keväänä.
Tällä hetkellä luterilaisella kirkolla on Suomessa ehtoollisyhteys ainoastaan metodistien ja anglikaanien kanssa. Lisäksi luterilainen pappi voi pastoraalisen harkintansa perusteella jakaa ehtoollisen yksittäistapauksessa myös muun kirkon jäsenelle.
Työryhmään nimetyn Tampereen piispan Matti Revon mukaan aloitteen toteutumista on vielä turha ennakoida.
– Asia etenee, mutta en osaa sanoa, toteutuuko aloitteen mukainen ehdotus. Joka tapauksessa uskon ja toivon, että ehtoollisyhteys esimerkiksi vapaakristillisten seurakuntien kanssa joskus toteutuu.
Vastaava aloite kymmenen vuotta sitten
Asia on erityisen merkityksellinen maamme vapaakristillisten yhteisöjen näkökulmasta.
Useimmat vapaakristilliset kirkot, kuten Suomen Vapaakirkko ja Suomen Adventtikirkko, harjoittavat niin sanottua avointa ehtoollista, jossa ehtoollispöytä on avoin kaikille Jeesukseen uskoville kirkkokuntataustasta riippumatta. Myös helluntailiikkeessä käytäntö on 2000-luvulla yleistynyt, vaikka merkittävä osa liikkeen seurakunnista edelleen jakaakin leivän ja viinin vain uskovana kastetuille.
Lisäksi vapaakristillisten yhteisöjen jäseniä osallistuu esimerkiksi perhejuhlien yhteydessä tilaisuuksiin, joissa tarjotaan luterilaista ehtoollista.
Matti Revon mukaan piispainkokoukselle tehtiin hyvin samansisältöinen aloite noin kymmenen vuotta sitten. Tuolloin piispainkokous käynnisti laajan selvityksen asiasta ja päätyi lopulta vain selventämään olemassa olevia ohjeita.
– Pääperusteina aloitteen hylkäämiseen tuolloin oli ehdotuksen vaikutus kirkkomme itseymmärrykseen sen ekumeenisissa suhteissa: meille yhteinen ehtoollisen vietto edellyttää riittävää opillista yksimielisyyttä. Ehtoollisen vietto on merkki saavutetusta yhteydestä, kun taas aloitteessa se esiintyi välineenä yhteyden saavuttamiseksi, Repo kertoo.
– Tästä aloitteesta keskusteltiin nyt pitkään tuon edellä mainitun selvityksen valossa ja pohdittiin, millä tavoin tilanne on muuttunut. Miltä osin ovat aiemmat ohjeet tai olemassa oleva käytäntö riittämätön nyt, esimerkiksi kristittyjen maahanmuuttajien tai ekumeenisten avioliittojen näkökulmasta.
”Ehtoollisen vietto on merkki saavutetusta yhteydestä.
Piispat pohtivat muun muassa sitä, korvaako tällainen väliaikaiseksi tarkoitettu yleinen vieraanvaraisuuden julistaminen teologisten neuvottelujen kautta tapahtuvan yhteydestä sopimisen: muuttuuko avoin ehtoollispöytä käytännöksi, joka pitää kirkot erillään, vaikka se jotkut yksittäiset kristityt saattaakin yhteen?
– Samoin herätti keskustelua se, suhtaudutaanko hankkeessa johdonmukaisesti sakramentteihin: tunnustetaanko toisen kirkon ehtoollinen, vaikka sen kastetta ei tunnustettaisikaan. Entä olemmeko todella samassa pöydässä, jos meillä on aivan eri käsitys siitä, mitä siinä jaetaan ja nautitaan ja mitä se meissä vaikuttaa?
Repo itse pitää perusteltuna näkemystä, jonka mukaan yhteisen ehtoollisen edellytyksenä tulee olla riittävän yhtenäinen käsitys pelastusopista sekä sakramenteista. Viimeksi mainittu puolestaan pitää sisällään myös toisen kirkon kasteen tunnustamisen.
– Eräät kirkot ovat avartaneet ehtoolliskutsunsa kaikkiin, riippumatta siitä, ovatko ihmiset kastettuja tai tunnustavatko he muita uskontoja. Voidaanko kysymys kasteesta ohittaa, kun ehtoollinen kuitenkin kristikunnan historiassa on ollut nimenomaan kastettujen yhteinen ateria?
Muista kirkoista ortodoksit ja katolilaiset suhtautuvat yhteiseen ehtoollisenviettoon nykytilanteessa hyvin kielteisesti. Kirkot edellyttävät ehtoollisyhteydeltä yksityiskohtaista opillista yksimielisyyttä, ja ohjeistavat jäseniään olemaan ottamatta osaa muiden kirkkojen ehtoolliselle, vaikka se näiden puolelta mahdollista olisikin.
Lue toimittaja Heikki Salmelan kolumni ehtoollisyhteydestä Ristin Voiton verkkosivuilta.
Jutun ingressiä muutettu 16.9. klo 10.45.
