Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Piispat puolustavat tieteen ja uskonnon vuoropuhelua

 
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkosen mukaan Franciscus Assisilainen näki, ettei raha tuo onnea. Ihmisen on kuitenkin vaikea sisäistää Franciscuksen viisaus. Kuva: Kuopion ev.lut. seurakunnat Tuija Hyttinen

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkosen mukaan Franciscus Assisilainen näki, ettei raha tuo onnea. Ihmisen on kuitenkin vaikea sisäistää Franciscuksen viisaus.
Kuva: Kuopion ev.lut. seurakunnat Tuija Hyttinen

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat puolustavat tieteellisen tutkimuksen itsenäisyyttä ja vapautta juuri julkaistussa puheenvuorossaan.

Piispat pohtivat tieteiden arvoa ja tehtävää maailmassa ja ihmisen elämässä kristillisen teologian näkökulmasta.

Piispojen mukaan kristillinen usko johtaa myönteiseen perusasenteeseen tiedettä kohtaan. Tiedeinstituutio auttaa etsimään totuutta ja löytämään ratkaisuja ihmiskunnan yhteisiin on­gelmiin, kuten ilmastonmuutokseen. Kristittyjen ei pidä suhtautua tieteeseen kielteisesti tai edes neutraalisti eikä käyttää tieteen merkitystä vähättelevää puhetapaa. Piispojen mukaan tieteet tarjoavat apua luomakunnan viljelemisen ja varjelemisen tehtävässä. Siksi tutkijan työ voidaan nähdä myös hengellisenä kutsumustehtävänä.

IK-opisto neliöb. 18.11.-1.12.

Vastuuntunto tieteessä tärkeää

Toisaalta piispat katsovat, että tieteen eteneminen nostaa myös rajakysymyksiä, joita tiede ei voi yksin ratkaista. Siksi tarvitaan uskonnon ja tieteiden vuoropuhelua. Piispat puolustavat tieteellisen tutkimuksen itsenäisyyttä ja vapautta, mutta muistuttavat myös, ettei tiede voi asettua moraalin ylä- tai ulkopuolelle. Ilman vastuuntuntoa tiede voi vääristyä tuhovoi­maksi. Piispojen mukaan on tärkeää, että tutkijat tunnistavat jatkuvasti oman eettisen vastuunsa ja punnitsevat tieteellisen tutkimuksen seurauksia ihmiselle ja luomakunnalle.

Käsitys uskonnon ja tieteen välisestä ristiriidasta syntyi Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla. Tutkimusten mukaan tämä käsitys on länsimaissa yhä yleinen, ja Suomessa se on erityisen tyypillistä nuorille ikäluokille. Piispojen mukaan nykyisin valtaosa tieteen historian tutkijoista pitää käsitystä tieteen ja uskonnon välisestä sotatilasta vanhentuneena ja virheellisenä.

Uskonnon ja tieteiden vuoropuhelua tarvitaan

”Tässä puheenvuorossa katsomme, että tiede ja kristillinen usko ovat kumppaneita, eivät vihollisia. Puolustamme tieteen ja uskonnon vuoropuhelua”, Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen sanoo.

”Joidenkin mielestä tiede ja uskonto puhuvat kokonaan eri asioista, eikä vuoropuhelu ole mielekästä. Tällaisen erillisyysmallin taustalla on usein pyrkimys suojautua luonnontieteiden kritiikiltä. Tämä keino on pinnallinen ja johtaa lopulta teologian eristyksiin. Aito vuoropuhelu haastaa myös kristittyjä arvioimaan vanhoista maailmankuvista periytyneitä traditioita”, Jolkkonen toteaa.

Samalla piispat ottavat kantaa myös niin sanottuun tiedeuskoon, jonka mukaan luonnontieteet kykenevät vastaamaan kaikkiin olennaisiin ihmiselämän kysymyksiin ja ratkaisemaan kaikki ongelmamme. Piispojen mukaan tiedeuskon eri muodot perustuvat ei-tieteellisiin oletuksiin. Taustalla on virheellinen käsitys sekä tieteestä että uskosta. ”Tieteestä ei pidä tehdä uskonnon korviketta”, piispat toteavat.

Puheenvuoron tarkoituksena on erityisesti tukea pappeja ja muita työntekijöitä ja vastuunkantajia heidän tehtävissään kirkon työssä, mutta myös kutsua opiskelijoita ja tutkijoita vuoropuheluun. Julkaisu on tarkoitettu kaikille, jotka pohtivat uskon ja tiedon suhdetta ja etsivät vastauksia elämän perimmäisiin kysymyksiin tieteen ja teologian avulla. Puheenvuoro julkaistaan osana evankelis-luterilaisen kirkon Kirkko ja toiminta -julkaisusarjaa.

Puheenvuoron ovat allekirjoittaneet arkkipiispa Tapio Luoma, Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura, Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo, Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen, Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala, Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen, Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo, Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo, Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka sekä Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrand.

Tiedekannanotto julkaistiin keskiviikkona 27.11.2019 Tieteiden talolla Helsingissä. Tilaisuudessa puhujavieraina olivat arkkipiispa, TT Tapio Luoma ja Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki. Kommenttipuheenvuorot Tieteiden lahjasta pitivät evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius, ilmastotutkija, meteorologi Laura Riuttanen, tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja sekä Kuopion piispa Jari Jolkkonen.

Kirkon viestintä