Kirjoittanut
Suomalainen kehitysyhteistyö on edistänyt lasten ja nuorten suunterveyttä Pohjois-Koreassa. Sen osana syntynyt väitöstutkimus tuo uutta tietoa hyvien suunterveystapojen ja fluoritahnan merkityksestä lasten hampaiden hoidossa.
Pohjos-Koreassa oli tehtävä jotain nopeasti, sillä lasten hampaiden reikiintyminen on kiihtynyt ruokavalion sokeristuttua. Karies eli hampaiden reikiintyminen on yleinen krooninen tulehdussairaus maailmanlaajuisesti ja erityisesti kehittyvissä maissa.
– Lasten terveydentilaa voidaan parantaa tehostamalla suunterveystapoja. Huono suunterveys vaikuttaa sekä lapsen pituuskasvuun että painoon, ja sillä on yhteys moniin vakaviin sairauksiin kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ja jopa ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Lisäksi huono suunterveys vaikeuttaa koulunkäyntiä, kun lapsi joutuu olemaan sairaana poissa koulusta, erikoishammaslääkäri Tarvonen valottaa.
Vastaus maailman krooniseen tulehdukseen
Vastauksena Tarvonen koulutti yhdessä pohjoiskorealaisten hammaslääkäreiden kanssa pjongjangilaisten päiväkotien ja koulujen opettajat sekä viranomaiset suunterveyden edistäjiksi. Lapsille jaettiin hammasharjat ja -tahnat sekä opetuskirjaset. Valistus tavoitti kaikki Pjongjangin kaupungin alueet.
Lisäksi suomalaislääkärit kouluttivat Kim Il Sungin yliopiston hammaslääketieteen opetusklinikan henkilökuntaa ja klinikka remontoitiin suomalaisen remonttitiimin avustuksella. Maahan vietiin myös tarvittavaa laitteistoa, välineitä ja hoidossa tarvittavia aineita. Fidan Hammashuollon tukiohjelma, jota sai myös Suomen ulkoasiainministeriön rahoitusta, kesti vuodet 2009-15.
”Huono suunterveys vaikeuttaa koulunkäyntiä.”
Fluori oli uusi aine
Valistushanke toi mullistuksen korealaisperheiden elämään. Tiimi varmisti, että reikiintymisen ehkäisyssä olennainen fluori olisi myös saatavilla maassa oikeassa pitoisuudessa.
– Seurantajakson aikana otettiin käyttöön fluorihammastahna, joka oli ollut tuntematon maassa. Ohjelman lopussa todettiin, että niin lapset kuin aikuiset olivat perillä terveellisistä suunhoitotavoista, Tarvonen kertoo ja jatkaa:
– Poikkeus oli yleinen sokeroitujen välipalojen käyttö, joka on osviitta länsimaistumisesta. Haaste on samanlainen vaikka Helsingissä.
Kun hammaslääkärit ystävystyivät
Jos Tarvonen olisi voinut muuttaa vielä yhden asian, ensi viikon väitöstilaisuus pidettäisiin Kuopion sijaan Pjongjangissa.
– Yhteistyö korealaisten kanssa on sujunut aivan loistavasti! Korealaisyliopistolta rouva Yang on ollut avaintekijä. Meillä synkkaa työtovereina erittäin hyvin. Parasta työssä ovat olleet ihmiset, Tarvonen hymyilee.
Suunterveysvalistus on jo siirtynyt kokonaan korealaisten vastuulle. Opetus vietiin myös maaseudulle: luoteiseen Jongjun piirikuntaan, jossa Fida aloitti siemenperunatuotannon kehittämisen reilut 15 vuotta sitten vastauksena maan ruokapulaan, sekä järjestön kaakkoiselle työalueella Sepon piirikunnassa.
Reikiintyminen vähentyi
Tarvosen tiimi seurasi kuuden vuoden aikana 500 pjongjangilaislapsen suunterveyttä. Seurantajakson jälkeen kyselytutkimuksella selvitettiin yhteensä 2000 koululaisen suunterveystapoja ja tietämystä hyvistä suunterveystavoista.
Tutkimukseen valikoitui kaksi lapsiryhmää, joista toisessa reikiintymisen ennaltaehkäisy oli aloitettu jo päiväkoti-iässä ja toisessa vasta alakoulussa. Lisäksi 200 lasten vanhemmilta kysyttiin lapsen suunterveystavoista sekä tietämyksestä hyvistä suunterveystavoista.
– Lasten kariestilanne oli korkea alkutilanteessa mutta laski molemmissa ryhmissä. Tehokkaammaksi osoittautui ennaltaehkäisevän hoidon aloittaminen varhemmin, Tarvonen kertoo.
Fidan hankkeen tuloksena siis korealaislasten hampaiden reikiintyminen alkoi vähentyä.
Kansainvälisesti artikkelijulkaisuistu väitöstutkimus on herättänyt suurta mielenkiintoa. Vaikka hammashuollon hanke maassa on virallisesti päättynyt, unelma yhteistyön jatkumisesta itää.
– Yliopistokouluttajien kouluttamisella on ollut todella iso vaikutus. Meitä pyydetään tulemaan sinne uudelleen, Tarvonen kertoo.
*
Pirkko-Liisa Tarvonen (HLL) kouluttaa hammaslääkäriopiskelijoita muun muassa HUS:n alueella. Hän väittelee tohtoriksi Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa perjantaina 17.2.2017.
