Kirjoittanut
PISA-tutkimuksessa on ensi kertaa selvitetty laajasti 15-vuotiaiden nuorten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä niiden yhteyksiä PISA-tuloksiin. Suomalaisnuoret ovat erittäin tyytyväisiä elämäänsä, erityisesti pojat.
Keskiviikkona julkistetut PISA-tutkimuksen tulokset perustuvat oppilaiden vastauksiin.
Suomalaisnuorista 45 prosenttia kokee olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä. Luku on selvästi yli OECD-maiden keskiarvon (34 %). Vastaavasti elämäänsä tyytymättömiä nuoria on maassamme vain 6 prosenttia, kun OECD:n keskiarvo on 12 prosenttia. Ainoastaan Alankomaissa elämäänsä tyytymättömiä on vähemmän (3 %) kuin Suomessa. Asteikolla 0–10 suomalaisnuorten tyytyväisyyskeskiarvo on 7,89, mikä on viidenneksi korkein 49 maan tai alueen joukossa. Tyytyväisimpiä oppilaat ovat Dominikaanisessa tasavallassa, Meksikossa, Costa Ricassa ja Kroatiassa.
Suomalaispojat kokevat elämänsä selvästi tyttöjä myönteisemmin. Pojista erittäin tyytyväisiä elämäänsä on yli puolet (52 %), tytöistä runsas kolmannes (36 %). Tyytymättömiä elämäänsä on pojista vain 4 prosenttia, tytöistä 9 prosenttia. Pojat ovat tyttöjä tyytyväisempiä elämäänsä kaikissa maissa Japania lukuun ottamatta.
Tyytyväisyyskeskiarvolla mitattuna ero poikien hyväksi on Suomessa (0,74 yksikköä) selvästi OECD-maiden keskiarvoa (0,58) suurempi.
– Suomalaisnuorten tyytyväisyys elämäänsä on aiempiin tutkimustuloksiin verrattuna yllättävän hyvä. Ilahduttavaa on erityisesti poikien tyytyväisyys siitäkin huolimatta, että osaamisessa he jäävät selvästi tyttöjä jälkeen, kertoo PISA-tutkimuksen Suomen koordinaattori, professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Yhteenkuuluvuuden tunne kouluun ennakoi tyytyväisyyttä elämään
PISAssa selvitettiin laajasti erilaisten, kouluun liittyvien tekijöiden yhteyttä siihen, miten tyytyväisiä nuoret ovat elämäänsä. Suomessa tyytyväisyyden tasoon voimakkaimmin olivat yhteydessä oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunne kouluyhteisöön, vapaa-ajan liikunta, koulukiusaamisen määrä, suoritusmotivaatio ja se, miten oppilaat kokivat opettajien kohtelevan heitä.
– Yhteenkuuluvuuden tunteen vaikutus on Suomessa osallistujamaiden suurin. Erityisen huolestuttavaa on se, että yhteenkuuluvuuden tunne on heikentynyt sekä Suomessa että OECD-maissa selvästi vuosien 2003 ja 2015 välillä. Suomessa noin 15 % oppilaista kokee itsensä ulkopuoliseksi kouluyhteisöstään. Hyvään ilmapiiriin ja yhteenkuuluvuuteen kannattaa kouluissa kiinnittää erityistä huomiota, korostaa Välijärvi.
Koeahdistus, epäreilu kohtelu ja heikko motivaatio ovat yhteydessä heikkoihin PISA-tuloksiin
Suomalaisnuorten ahdistuneisuus kokeissa menestymisestä ja heikoista arvosanoista on 57 maan ja alueen vertailussa kolmanneksi vähäisintä. Ahdistuneisuus on vahvasti yhteydessä oppilaiden menestymiseen PISA-kokeessa. Vähiten ahdistuneisuutta kokevien oppilaiden neljännes menestyi luonnontieteissä 67 pistettä paremmin kuin eniten ahdistusta kokeva neljännes (pisteet 569 ja 502). Ero vastaa noin 1,5 vuoden opintoja. OECD-maissa vastaava ero oli 37 pistettä.
Suomessa oppilaiden suoritusmotivaatio on vertailumaiden alhaisin. Ne oppilaat, joilla oli korkea suoritusmotivaatio, menestyivät myös PISA-kokeessa muita paremmin. Ero eniten ja vähiten motivoituneen neljänneksen välillä oli luonnontieteissä 55 pistettä (566 ja 511 pistettä). Ero on vertailumaiden viidenneksi suurin ja selvästi OECD-maiden keskimääräistä eroa (38 pistettä) korkeampi.
– Nuortemme motivaatio koulutyöhön on aiemmissakin kansainvälisissä tutkimuksissa osoittautunut korkeintaan keskitasoiseksi, usein sitä alhaisemmaksi. Siitä huolimatta suomalaisnuorten suoritukset ovat olleet erinomaisia, kommentoi Välijärvi.
Sekä Suomessa että OECD maissa keskimäärin noin 15 % oppilaista ilmoitti kokeneensa, että opettaja on kohdellut heitä epäreilusti vähintään muutaman kerran edellisen kuukauden aikana. Suomalaispojat ovat kokeneet epäreiluutta tyttöjä useammin. Nämä kokemukset heijastuvat vahvasti PISA-menestykseen erityisesti Suomessa. Vähiten epäreilua kohtelua kokenut oppilaiden neljännes menestyi luonnontieteissä 63 pistettä paremmin kuin opettajansa kaikkein epäreiluimmaksi kokenut neljännes. Ero oli OECD-maissa keskimäärin 42 pistettä.
PISA 2015 -tutkimuksen toteutti Suomessa Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kanssa. Siihen osallistui 72 maata tai aluetta, joista kaikki eivät kuitenkaan olleet mukana oppilaiden hyvinvointia koskevassa osassa. Suomessa tutkimuksessa oli mukana lähes 6000 oppilasta.
