Kirjoittanut
Kirkolliskokous hyväksyi 9.11.2018 uuden pohjoissaamen raamatunkäännöksen. Uusi käännös tukee saamelaista jumalanpalveluselämää, mutta merkitsee paljon sekä kielellisesti että kulttuurisesti Euroopan ainoalle alkuperäiskansalle.
Jumalanpalveluselämän lisäksi uusi raamatunkäännös tukee saamelaisten kirkollisen ja hengellisen elämän kehittämistä sekä sielunhoitotyötä. Se avaa Raamatun sisältöjä nyt myös rippikoulu- ja koulutyössä, sillä aiempi käännös ei ollut nuorille ymmärrettävä. Käännöksellä on suuri merkitys myös saamelaisten identiteetin vahvistajana. Pohjoissaamen raamatunkäännöksen painettu versio otetaan käyttöön Suomen evankelis-luterilaisissa kirkoissa 1.9.2019.
Pohjoissaame on saamen kielistä levinnein. Puhujia on useita kymmeniä tuhansia, 75 % kaikista saamenkielisistä. Pohjoissaamea puhutaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Raamatunkäännös syntyi pohjoismaisena yhteistyönä
Vuonna 1998 valmistui Uuden testamentin käännös, josta päävastuun kantoi Norjan Pipliaseura, Suomen Pipliaseura toimi palautteenantajana. Julkaistu käännös oli välivaihe, koska enemmistökielten vaikutus käännöksessä näkyi vielä suurena.
Työskentely Vanhan testamentin kääntämiseksi alkoi vuonna 1999. Hanketta johtivat Norjan ja Suomen Pipiaseurat yhteistyössä Ruotsin Pipliaseuran kanssa. Vanhan testamentin pohjakäännöksen jälkeen tehtiin myös aiemmasta Uuden testamentin käännöksestä uusi, tarkistettu versio. Suomen voimakas mukanaolo koko Raamatun käsittävässä hankkeessa merkitsee myös sitä, että käännöksen kieli on aiempaa ymmärrettävämpää Suomen alueella asuville pohjoissaamenkielisille.
Äidinkieli on tunnekieli
Pohjoissaamen Raamatun projekti- ja käännösryhmässä on ollut mukana kielitieteen, teologian ja saamenkielisen hengellisen elämän asiantuntemusta. Käännöksen johtavana kielitieteilijänä on toiminut Oulun yliopiston Giellagas-instituutin emeritusjohtaja, FT Tuomas Magga, joka kantoi päävastuun siitä, että käännöksen kieli olisi ymmärrettävää kaikille riippumatta asuinmaasta. Samalla tuloksena on ensimmäinen kuva eri alueilla puhuttavan kielen rakenteista, kun tähän asti on ollut vain yhteinen ortografia.
Käännöksessä kieltä on sovitettu saamelaiseen maisemaan, mikä helpottaa lukijaa hahmottamaan, mistä on kysymys. Saamelaisille Vanha testamentti on ollut vanhastaan tärkeä kirja.
Saamenkielisen arviointiryhmän jäsen Helga West sai antaa palautetta valituista Vanhan testamentin kirjoista ja arvioida muun muassa kieleen ja ymmärrettävyyteen liittyviä asioita.
”En ollut varautunut siihen tunnereaktioon, joka minut yllätti, kun aloin lukea luomiskertomuksia omalla äidinkielelläni. Liikutuin, koska tähän asti olen nuorena teologina ja kristittynä lukenut Raamattua suomeksi ja englanniksi, kielillä, joiden kulttuuria en tunne omakseni. Ymmärsin monet raamatunkohdat aivan uudessa valossa, omasta kontekstistani käsin. Vasta nyt Raamattu puhuu myös minulle”, West kuvaa lukemisen ja arviointityön ensi vaiheita.
Käännöksen käyttöönotto
Käännöksen hyväksyntä ja käyttöönotto etenee samaan aikaan koordinoidusti eri maissa. Norjan Pipliaseuran hallitus hyväksyi käännöksen alustavasti syyskuussa ja vahvistaa sen lopullisesti Suomen päätöksen jälkeen joulukuussa.
Suomen Pipliaseura julkaisee uuden pohjoissaamen raamatunkäännöksen Raamattu.fi-verkkopalvelussa sekä Piplia-sovelluksessa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2019. Pohjoissaamen Raamatun yhteispohjoismaista käyttöönottojuhlaa vietetään 23.–25.8.2019 Kautokeinossa Norjassa ja 1.9.2019 Utsjoella Suomessa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko ottaa painetun käännöksen käyttöön kirkoissa 1.9.2019. Uutta käännöstä luetaan ensimmäisen kerran Oulun hiippakunnan piispanvihkimyksessä 11.11.2018.
Kirkon viestintä
