Porin evankelis-luterilaisten seurakuntien järjestämä Kirkkopuistossa soi -tapahtuma kokosi väkeä Keski-Porin kirkkopuistoon viime viikonloppuna. Eniten kuulijoita keräsi lauantaipäivä ja siinä erityisesti Viktor Klimenko, jota säesti harmonikalla Kultaisesta harmonikasta tuttu Timo Hautamäki. Klimenkon tilaisuudessa osa väestä joutui seisomaan, kun 1200 hengelle varatut penkit eivät riittäneet.
Kirkkopuistossa soi -tapahtumassa jo viisitoista vuotta vastuuta kantanut Heikki Nummijärvi oli päivien antiin tyytyväinen.
– Vastuuta oli delegoitu monille eri ihmisille. Aulis Haavisto esimerkiksi vastasi kokonaan musiikista ja Markku Nissinen 15 hengen tiimin kanssa liikenteenohjauksesta. Liikenteenohjaus oli haasteellista, koska kirkossa oli samaan aikaan konfirmaatio. Koko talkooporukka oli motivoitunutta ja ilahduttavaa oli se, että kahvilaan oli saatu uusia nuoria töihin. Ensi vuonna kahvilasta pitää saada vielä avarampi ja toimivampi, sillä tungos oli varsinkin lauantaina melkoinen. Minäkin kaatelin kahvia mukeihin niin paljon kuin ehdin, Heikki Nummijärvi hymyili.
”Sielun toivo ei löydy itsestämme”
– Kristinuskon Jumala ei ole ihmisen mittainen Jumala, vaan paljon suurempi ja yllättävämpi. Jumala on Jeesuksen Kristuksen isä, jota mekin saamme sanoa isäksi. Hän on kaikkivaltias, oikeudenmukainen, pyhä ja iankaikkinen, rakkaus. Keskeistä kristillisessä Jumala-kuvassa on se, että Jumala on salattu Jumala. Ihmisen ymmärrys voi tavoittaa hänet vain osittain. Jumala asuu korkeudessa ja samalla aivan lähellä ihmistä, kyynärpäätuntumassa, sanoi emeritusarkkipiispa Jukka Paarma tapahtuman päätöstilaisuudessa sunnuntaina.
Emeritusarkkipiispa Jukka Paarma viittasi puheensa aluksi Porissa pidettyyn SuomiAreenaan, jossa puhuttiin paljon tulevaisuudesta talouden ja politiikan näkökulmasta. Synkkiä pilviä on paljon: ilmastonmuutos, maailman liian nopea väestönkasvu ja ruokapula, sodat, työttömyys, syrjäytyminen, kuilu rikkaiden ja köyhien välillä.
– Nämä ovat asioita, joita ihmiset ovat päätöksillään itse aiheuttaneet. Vastuuntuntoisina kristittyinä emme katso tulevaisuuteen ajopuuna, vaan Jumalan tahto on, että yritämme korjata suuntaa. Jumala odottaa meiltä vastuun kantamista ja työtä oikeudenmukaisuuden puolesta. Tämä ei ole vain maallinen vaan myös hengellinen asia, Paarma totesi.
Hän muistutti, että ihmisen sielun asioissa toivo ei kuitenkaan löydy meistä itsestämme. Toivo tulee meidän ulkopuoleltamme, siitä, että Jumala yllättää.
– Jumala on meidän ajatustemme yläpuolella. Jumala tekee enemmän ja toisella tavalla kuin osaamme kuvitella, Jukka Paarma huomautti.
– Kristityn toivo perustuu usein mutta-sanan taakse. Raamattu on täynnä mutta-ilmaisuja. Paavali esimerkiksi kirjoittaa korinttilaisille, että me olemme kaikin tavoin ahtaalla, mutta emme umpikujassa, neuvottomia, mutta emme toivottomia, maahan lyötyjä, mutta emme tuhottuja. Suomessa, Euroopassa ja maailmassa näemme monia synkkiä pilviä, mutta toinen todellisuus on täynnä toivoa, rakkautta ja armoa, vakuutti Jukka Paarma.
