Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Presidentti Donald Trumpin puheenvuoro Vainojen uhrien muistopäivänä herätti kritiikkiä

 

Yad Vashemin holokaustimusen, lasten muistomerkin sisäänkäynti.

United States Holocaust Memorial Museum kritisoi presidentti Trumpia siitä, ettei hän maininnut muistopäivänä 27.1. esittämässään puheenvuorossa lainkaan juutalaisten joukkotuhoa.

Alkuperäisessä presidentin lausunnossa sanottiin:

– Muistamme ja kunnioitamme raskain sydämin ja synkin mielin holokaustin uhreja, selviytyjiä ja sankareita. On mahdotonta täysin ymmärtää natsiterrorin turmeltuneisuutta ja sen viattomille ihmisille aiheuttamaa kauhua. Kuitenkin tiedämme, että ihmiskunnan synkimpinä hetkinä valo loistaa kirkkaimmin. Samalla kun muistamme niitä, jotka kuolivat, olemme syvästi kiitollisia niille, jotka vaaransivat elämänsä pelastaakseen viattomat. Menehtyneiden nimessä, lupaan tehdä kaikkeni presidenttikauteni ja elämäni aikana varmistaakseni, etteivät pahuuden voimat koskaan enää voita hyvyyttä. Yhdessä teemme rakkaudesta ja suvaitsevaisuudesta koko maailmassa vallitsevia arvoja.

Karas-Sana neliöb. 18.-24.11.

Christian Today (31.1.) uutisoi, että kolme päivää puheenvuoron jälkeen United States Holocaust Memorial Museum astui julkisuuteen esittääkseen lausuntoon kohdistuvaa kritiikkiä:

– Holokausti opettaa meille perimmäisiä totuuksia ihmisyhteiskunnista ja meidän kyvystämme pahuuteen. Tämän historian, ja kuuden miljoonan juutalaisen järjestelmällisen tuhoamisen, merkityksen ymmärtäminen on äärimmäisen tärkeää, jos haluamme oppia läksymme ja kunnioittaa holokaustin uhreja.

Museon mukaan kansallissosialistit murhasivat juutalaisten lisäksi myös miljoonia muita viattomia siviilejä, mutta juutalaisten tuhoaminen oli keskeisessä asemassa heidän rasistisessa ideologiassaan. Heidän tavoitteenaan oli eliminoida kaikki juutalaiset.

Juutalaisten kunnianloukkauksia vastustavan järjestön (Anti-Defamation League) johtaja Jonathan Greenblatt kritisoi myös Donald Trumpin puheenvuoroa sanoen, että Vainojen uhrien muistopäivä perustettiin sen vuoksi, että voidaan muistella nimenomaan juutalaisen kansan joukkotuhoa. Hän muistuttaa, että USA:ssa presidentti on julkaissut jo yli 10 vuoden ajan kyseisenä päivänä kunnioittavia lausuntoja, jotka ovat muistuttaneet juutalaisten kohtaamasta tragediasta ja samalla katsoneet tulevaisuuteen.

Presidentti Trumpin puhenainen Hope Hicks kertoi CNN-uutiskanavalle, että toisin kuin median uutisointi antaa ymmärtää, he [Trumpin hallinto] ovat uskomattoman kattava ryhmä ja he ottavat huomioon kaikki ihmiset, jotka ovat kokeneet kärsimystä. Trumpin lehdistösihteeri Sean Spicer puolestaan leimasi lausuntoa kritisoineet tahot ”säälittäviksi”.

Vainojen uhrien muistopäivä on kansainvälinen vuosipäivä, jota vietetään kansallissosialistien 1930-luvulla ja toisen maailmansodan aikana Saksassa sekä sen miehittämissä maissa suorittamien vainojen uhrien muistoksi. Suomessa on valtioneuvoston kanslian päätöksellä vietetty muistopäivää vuodesta 2002 alkaen. Auschwitzin keskitysleiri vapautettiin 27.1.1945. Suomessa muistopäiväksi on vakiintunut sama päivä. Vuosipäivää voidaan viettää holokaustin lisäksi myös esimerkiksi vuonna 1915 tapahtuneen armenialaisten kansanmurhan ja Stalinin 1930-luvulla harjoittaman terrorin muistoksi.