Kirjoittanut
Presidentti Sauli Niinistö on allekirjoittanut rukouspäivän julistuksen, joka luetaan kaikissa seurakunnissa 18.1. tai sitä lähimpänä sunnuntaina. Julistus avaa vuosittain 18.-25. tammikuuta vietettävän ekumeenisen rukousviikon.
Julistuksen pohjana on Jesajan kirjan sana, jossa pyydetään Jumalaa johdattamaan ihmiset oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys ovat Raamatun sanoman ytimessä. Niiden mukaisesti ihmisen tulisi suhtautua lähimmäisiinsä ja luomakuntaan, julistuksen alussa todetaan.
Julistus jatkaa vuonna 1621 alkanutta perinnettä
Rukouspäiväjulistus jatkaa vuosittaista tapaa, jota Ruotsin, Suomen Suuriruhtinaanmaan ja Suomen tasavallan valtionpäät ovat noudattaneet vuodesta 1621. Siitä alkaen rukouspäiviä on vietetty säännöllisesti. Nykyisin rukouspäiviä on vuoden aikana kaksi: ekumeenisella rukousviikolla 18.1. ja ekumeenisella vastuuviikolla 24.10.
Rukouspäiväjulistuksen valmistelu siirtyi vuonna 2003 valtiolta kirkoille uuden perustuslain ja uskonnonvapauslain tultua voimaan. Vuoden 2004 julistus oli ensimmäinen Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) valmistelema, ja sen allekirjoittaminen jäi tasavallan presidentin henkilökohtaisesti ratkaistavaksi. Presidentti Sauli Niinistö on halunnut edeltäjänsä tavoin jatkaa vuosisataista perinnettä allekirjoittamalla julistuksen.
Alla presidentti Sauli Niinistön allekirjoittama julistus:
Julistus kahdesta ekumeenisesta rukouspäivästä vuonna 2013
”Elämän Jumala, johdata meidät oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan.” Jes. 42:1-4
Oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys ovat Raamatun sanoman ytimessä. Niiden mukaisesti ihmisen tulisi suhtautua lähimmäisiinsä ja luomakuntaan. Profeetta Jesaja kirjoittaa Herran palvelijasta, joka tuo oikeuden kansojen keskuuteen. Hengen ohjaamana hän toteuttaa lähettäjänsä tahdon, kun hän tinkimättä suorittaa tehtävänsä ja tukee heikkoja ja horjuvia. Herran palvelija saattaa kaikkialla oikeuden voimaan. Kristinuskon mukaan tämä Herran palvelija on ennuskuva Kristuksesta. Uuden testamentin julistama sovitus ja sovinto koskevat paitsi ihmisen ja Jumalan suhdetta, myös meitä ihmiskunnan jäseninä ja osana luomakuntaa. Kristuksen seuraajien tulee olla Raamatun opettaman oikeudenmukaisuuden toteuttajia.
Jumalanpalveluksessa toteutuu kristillinen ihanne yhteisöstä. Koolla on seurakunta, jonka jäsenet kohtaavat toisensa tasaveroisina. Seurakunta kohtaa Kristuksen, joka kristinuskon mukaan on läsnä Raamatun sanassa ja pyhässä ehtoollisessa. Jumalanpalvelusyhteisö on avoin. Sinne ovat kaikki tervetulleita ja sieltä palataan keskelle arkea, viemään eteenpäin palvelemisen ja yhteisön henkeä.
Raamatun opetus oikeudenmukaisuudesta ja yhteisöllisyydestä voidaan ymmärtää myös eri uskontojen ja vakaumusten näkökulmista. Oikeudenmukaisuutta ja yhteisöllisyyttä toteuttavat ihmisoikeudet ovat yleismaailmalliset. Jokaisella yhteisön jäsenellä on oikeus työhön, hyvinvointiin ja ihmisarvoiseen elämään. Kansanvalta ja oikeusvaltio yhteiskunnan perusperiaatteina luovat parhaat mahdollisuudet ihmisoikeuksien toteutumiselle. Tavoitteena on, että jokainen meistä on osallinen kotiympäristönsä, oman maansa ja ihmiskunnan elämään. Olemme osa luomakuntaa, ja kestävä suhde siihen on elämän jatkumisen edellytys.
Omassa lähiympäristössämme tarvitsemme rohkeutta oikeudentunnon toteuttamiseen ja yhteisön vahvistamiseen. Tehtävämme on rakentaa ehyttä Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, jossa jokaisella ihmisellä on oma arvokas paikkansa. Ulkopuolisuudella ja osattomuudella on monet kasvot – kadotetusta vanhemmuudesta koulukiusaamiseen ja rasismiin, päihderiippuvuuteen ja kyvyttömyyteen pärjätä arjessa. Liian monta kertaa se on purkautunut silmittömänä väkivaltana ja peruuttamattomina veritekoina. Nuorten syrjäytyminen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on polttava ja velvoittava haaste meille kaikille.
Työ syrjäytymistä ja osattomuutta vastaan koskettaa koko ihmiskuntaa. Oikeus ja velvollisuus tavoitella turvallista ja hyvää elämää itselleen ja lapsilleen kuuluu kaikille ihmisille. Toiveikkuus ja yritteliäisyys saavat talouden pyörät pyörimään. Se edellyttää tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia, joihin kuuluu vapaa liikkuvuus. Nämä asiat tulee nähdä kokonaisuutena, kun pohdimme siirtolaisuutta eurooppalaisena ja maailmanlaajana ilmiönä, sitä kuinka yksilöt ja perheet muuttavat työtilaisuuksien perässä toiseen kaupunkiin ja maahan, jopa toiseen maanosaan. Raamatun opetus ihmisten tasaveroisuudesta ja velvollisuudesta hyväksyä kaikki erilaiset lähimmäiset on tinkimätön. Se tuomitsee ahneuden ja kehottaa vieraanvaraisuuteen. Kristinusko haastaa huomaamaan lähimmäisen ja avaamaan ovia, jotta kaikki pääsisivät osalliseksi ihmisarvoisesta elämästä.
Helsingissä 30. lokakuuta 2012
Tasavallan presidentti
Sauli Niinistö
Lähde: Kirkon tiedotuskeskus
