Kirjoittanut
Pride-liikkeen kesäkuun teemakuukausi nousee tiheästi esiin eri medioissa. Usein kuitenkin huomiotta jää, että Pride-liike on poliittinen toimija, joka pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti lainsäädäntöön Suomessa.
– Vaatimukset, joita liitetään Pride-mielenosoitukseen, alkavat olla varsin poliittisia. Viime vuonna vaadittiin kuuliaisuutta translakialoitteelle ja sen edistämiselle, ja tänä vuonna vaatimukset liittyvät eheytyshoidot kieltävään lakiesitykseen, sanoo kansanedustaja Onni Rostila (ps.).
Uusi Tie -lehden päätoimittaja Santeri Marjokorpi näkee, että Suomessa ollaan siirtymässä arvokysymyksissä kaksipuoluejärjestelmään. Vasemmistopuolueet ovat olleet aktiivisesti tukemassa tapahtumaa. Tämä juontuu Marjokorven mukaan seksuaalivallankumouksen historiallisesta kytköksestä vasemmistoradikalismiin.
– Seksuaalisuudesta on tullut poliittinen kysymys. Marxilaista vallankumousta ajetaan nykyään nimenomaan seksuaalivallankumouksen kautta. Pride-liike ei ole poliittisesti neutraali, vaan sillä on hyvin vahvat juuret marxilaiseen ajatteluun.
Taistelu ydinperhemallia vastaan
Pride-liike perustettiin alun perin puolustamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien tunnustamista. Saavutettuaan suuria, keskeisiä tavoitteita, kuten homoseksuaalisten tekojen rangaistavuuden poistamisen rikoslaista ja homoseksuaalisuuden tautiluokituksista, liike on viime vuosina Onni Rostilan mukaan keskittynyt ajamaan lähinnä transideologiaan liittyviä lakimuutoksia.
– Lainsäätäjiin ja yhteiskuntaan kohdistuu aivan juureen meneviä vaatimuksia määritellä uudelleen esimerkiksi biologisen sukupuolen merkitys ja se, mitä on olla mies tai nainen.
Rostila näkee, että Pride-liike käy nykyään taistelua omasta näkökulmastaan ”sortavia normeja” kuten heteronormatiivisuutta, patriarkaalisuutta ja ydinperhemallia vastaan.
– Poliittisessa aktivismissa, kuten esimerkiksi Setan tekemissä kouluvierailuissa, on jossakin määrin totalitaarisuuteen hiipivä piirre, eli halutaan mennä ihmisten yksityiselämän puolelle määrittämään, millaiset arvot ja asenteet ovat hyväksyttävissä, kansanedustaja sanoo.
– Emme ole enää pitkään aikaan puhuneet siitä, mitä aikuiset ihmiset tekevät makuuhuoneessa, vaan siitä, miten kaikkien ihmisten tulisi alistua ajattelemaan liikkeen esittämän virallisen totuuden ja narratiivin mukaan, Rostila jatkaa.
”Vaarana on totalitarismi”
Julkisen vallan puolueettomuutta on pidetty länsimaissa perinteisesti tärkeänä arvona. Siksi valtioneuvoston mukanaolo Pride-tapahtumassa kummastuttaa Santeri Marjokorpea ja Onni Rostilaa. Marjokorpi näkee, että se on valinta tietynlaisen politiikan puolesta.
– Vaarana on totalitarismi, jos näistä kysymyksistä tulee valtion ideologia.
Rostila ihmettelee aatteeseen liittyvää sokeutta.
– Kun julkinen valta, oli kyseessä sitten viranomaistaho, kaupunki tai valtio, liputtaa jonkin tietyn asian puolesta, niin silloin ei ajatellakaan, että julkisen vallan puolueettomuus vaarantuisi.
Ihmetystä on aiheuttanut myös Päivi Räsäsen tapaus.
– Voi miettiä, missä maassa oppositiopoliitikot ovat syytettyinä seksuaalivähemmistöjä koskevista mielipiteistään. Monelle saattaa tulla mieleen jokin ihan muu maa kuin Suomi, Marjokorpi sanoo.
– Tässä on vaarallisia merkkejä ilmassa. Uskon, että Räsäsen tapauksessa tulee vapauttava päätös. Tilanne on kuitenkin huolestuttava.
Ohjelma on katsottavissa myös tästä linkistä.
Elina Uusikylä
