Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Professori: 1500 suomalaista kuolee vuosittain ilmasto-ongelman seurauksena

 

Markku Kulmala laboratoriossaan. Kuva: Taneli Törölä.

Helsingin yliopiston fysiikan professorin Markku Kulmalan mukaan maapallon ilmasto heikkenee nyt sellaista vauhtia, että ellei käännettä tapahdu, elämä maapallolla on hyvin suurissa vaikeuksissa jo noin 40-50 vuoden kuluttua.

Tilanne on kriisiytymässä erityisesti Kiinan teollistumisen ja kulutuksen kasvun tähden.

Maailman johtaviin ilmastotutkijoihin kuuluva Kulmala puhui Suomen Raamattuopiston Avointen ovien luentosarjan avauksessa torstaina.

Perusongelma on Kulmalan mukaan siinä, että ”ihminen haluaa koko ajan lisää”. Jatkuvan talouskasvun ajatus on hänen mukaansa tuhoisa. Kiinassa kuolee jo nyt Kulmalan arvion mukaan 2,5 miljoonaa ihmistä vuodessa ilmasto-ongelman seurauksena, Suomessa ehkä 1500.

– Ilmastonmuutos on osa useiden tekijöiden kokonaisuutta, jotka yhdessä ovat uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle, Kulmala sanoi.

IK-opisto neliöb. 18.11.-1.12.

Vilkasta keskustelua herättäneen luennon jälkeen Kulmala ei suostunut ottamaan yksiselitteistä kantaa ydinvoimaan, josta eduskunta päätti juuri samana päivänä. Hän toisti tunnetut faktat ”ydinvoiman puhtaudesta” mutta toisaalta sen suhteesta vaaralliseen aseteollisuuteen.

Vaikka Kulmala maalasi tulevaisuuden uhat synkin värein, hän sanoi olevansa optimisti. Hän toivoo tieteen löytävän niin sanottuja takaisinkytkentöjä, joilla voidaan korvata ilmaston ongelmia.

– Yhteyttämisen seurauksena syntyvät aerosolihiukkaset antavat meille lisäaikaa.

Tärkeimpänä ympäristötekona Kulmala piti puiden istutusta ja seuraavana lentämisestä luopumista.

– Vaikka yhden ihmisen tekemisellä ei tunnu olevan mitään merkitystä, on meidän kuitenkin tehtävä oma osuutemme. Vain niin muutos voi alkaa.

Kulmala vaati parannuksen tekemistä sekä hengellisessä että maallisessa mielessä. Hän kysyi, onko luonnontieteilijöistä tullut meidän aikamme profeettoja.

Kristillisen uskon ja tieteen tekemisen välillä Markku Kulmala ei nähnyt mitään ongelmaa. Perinteisesti luonnontieteilijöissä on ollut paljon kristittyjä. Kulmalan mukaan hänen edeltäjistään fysiikan oppituolin haltijoista tuli 1600-luvulta 1800-luvulle aina myöhemmin teologian professoreita ja sitten piispoja.

 
Artikkelibanneri perussanoma