Suomalaisvanhempien uupumusta voi helpottaa laskemalla rimaa ja muuttamalla asennetta. Näin väittää kasvatustieteilijä, tietokirjailija Juha T. Hakala. Espoon seurakunnat järjestävät kasvattajaluennon ”Suorittamisesta eroon” 9.11.
Juha T. Hakala on kirjoittanut paljon sekä suoritusyhteiskunnasta että kasvatuksen kysymyksistä. Tutkimusten mukaan suomalaisvanhemmat ovat maailman uupuneimpien joukossa. Vanhemmuuden suorittaminen ja uupumus liittyy Hakalan mukaan yhteiskuntamme suorituskeskeisyyteen.
Juha T. Hakala, mikä ajaa meitä suomalaisvanhempia suorittamaan vanhemmuutta, jopa uupumukseen asti?
”Yksi keskeinen selittäjä on todennäköisesti nykyajan suorituskeskeinen ja kiireinen työelämä. Olemme ihmisinä kokonaisuuksia, siksi emme osaa nollata yleistä vaatimustasoa, vaan työelämän suorittamismoodi siirtyy myös kotiin lasten pariin.
Kun itselle asetetaan kovat vaatimukset vanhempina, niin se voi johtaa pahimmillaan varustelukierteeseen ja ihanteellisen vanhemmuuden tavoitteluun, jossa mikään hoiva ja ruoka ei ole riittävän hyvää. Lopulta voimat eivät enää riitä itselle asetettuihin vaatimuksiin.”
Mitä voimme tehdä yksilöinä ja yhdessä vähentääksemme vanhemmuuden suorittamista?
”Asennemuutoksen tekeminen on tärkeää. Tiedostaisimme sen, että laadimme mahdottomia standardeja vanhemmuudelle tai vaadimme omaan elämäntilanteeseemme suhteutettuna itseltämme liikaa.
Vanhemmuudesta ei ikinä saa kympin suoritusta, vaikka kuinka yrittäisi, eikä pidäkään saada. Niin työelämässä kuin vanhemmuudessa on paljon uuvuttavaa ylilaatua. Seiska miinuksella ja kasipuolella pärjää useimmiten hyvin. Yksikään lapsi ei kuole siihen, jos ei osallistu isänsä kanssa My little pony -letityskurssille.”
Moni vanhempi haluaa antaa lapselleen kaikkein parhaat eväät tulevaisuuteen. Mikä tekee ihanteellisen vanhemmuuden tavoittelusta haitallista?
”On hienoa, että nykyvanhemmat panostavat lapsiin, miettivät heidän tarpeitaan ja viettävät heidän kanssaan aikaa. Mutta jos puristamme liikaa mailaa, niin vanhemmuudesta tulee kireää pinnistelyä, mikä heijastuu myös kasvatukseen ja ilmapiiriin, eikä se ole lapsellekaan hyvä. Harvoin se on myöskään sitä, mitä itse toivomme. Meidän tulisi jaksaa uskoa, että kullanmuruistamme tulee vähemmälläkin ponnistelulla ihan tolkun ihmisiä.”
Mikä hyvään vanhemmuuteen riittää?
”Riittävän hyvään vanhemmuuteen piisaa maidontuoksuinen arki, että perushoiva arjessa pyörii. Kyllä sen ilmapiiristä ja lapsestakin aistii, onko homma lähtenyt lapasesta.
Kasvatus on tavallaan mittakaavaongelma. Monesti lapselle isot ja merkittävät asiat ovat meidän vanhempien näkökulmasta kovin pieniä. Lapset tulevat onnelliseksi äärettömän pienistä asioista.
Kerran kysyin keski-ikäisiltä miehiltä kirjaani varten heidän lapsuutensa onnellisista muistoista, ja eräs mies kertoi, kuinka hän pyysi isäänsä tekemään nuotion takapihalle. Vaikka kyseessä oli kynsitulet ja tarjolla oli vain kolme nakkia, ja kaksi niistä putosi nuotioon, tämä hetki jäi miehelle mieleen yhtenä lapsuuden onnellisimmista muistoista.
Espoon seurakunnat järjestävät YouTube-kanavallaan Juha T. Hakalan ”Riittävä vanhemmuus – suorittamisesta eroon” -kasvattajaluennon lauantaina 9.11. klo 13 alkaen.