Hyvät: Netflixin uusi elokuva Neitsyt Mariasta ei ole täysin raamatunmukainen, mutta tavoittaa evankeliumien ytimen

Professori: Kolminaisuusoppi ei ole niin vaikeaselkoinen kuin väitetään

 

Professori Phillip Cary puhui Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa 4.1. Kuva: Petri Vähäsarja.

Teologisten opintopäivien pääluennoitsija Phillip Cary katsoo, ettei kolminaisuusopin ymmärtämiseen tarvita vaikeita käsitteitä eikä edes sanaa ”kolme”. Sen sijaan tärkeitä ovat kolmiyhteisen Jumalan persoonien nimet.

Yhdysvaltalainen filosofian professori Phillip Cary on kirjoittanut kirjan Nikean uskontunnustus – Lyhyt johdatus, jonka dosentti Timo Nisula on suomentanut ja Sley-Media juuri julkaissut. Teologisilla opintopäivillä Cary kertoi, että Nikean ekumeenisessa kirkolliskokouksessa vuonna 325 laadittu uskontunnustus on ensimmäinen koko kirkon oppi, kiteytys siitä mitä kristityt pitävät uskossaan keskeisimpänä.

– Siksi Nikean uskontunnustus on niin tärkeä, Cary sanoi 3.1. Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa.

IK-opisto neliöb. 6.-19.1.

– Kun lausut sen sunnuntain messussa, liityt samaan uskoon satojen miljoonien, luultavasti miljardien kristittyjen kanssa, ortodoksien, roomalaiskatolisten, luterilaisten, anglikaanien, hän luetteli.

Cary kertoi, että Nikean uskontunnustus laadittiin, koska harhaopit olivat alkaneet levitä.

– Harhaoppi esitettiin usein niin, että ”meillä on erityinen opetus, joka on parempi kuin kaikilla muilla”. Joskus tähän liittyi salainen tieto, kuten esimerkiksi gnostilaisuudessa.

Gnostilaisuus oli ensimmäisinä vuosisatoina levinnyt harhaoppi, joka yhdisti kristinuskoa hellenistiseen mystiikkaan ja filosofiaan.

Suurin syy Nikean uskontunnustuksen laatimiseen oli kuitenkin 300-luvulla vaikuttanut Aleksandrian presbyteeri Areios, jonka opetuksien mukaan Jeesus on eri olemusta kuin Isä. Areiolaisuudessa Kristuksen katsottiin kuuluvan luomakuntaan ja olevan siksi ”Jumalan alapuolella”. Areios opetti myös, että ainoastaan Isä Jumala on iankaikkinen ja syntymätön.

– Oli skandaali, kun Areios opetti, että oli aika, jolloin Kristus ei ollut. Aleksandrian piispa ja paikalliset kristityt ymmärsivät, että tällainen opetus ei periytynyt apostoleilta.

Areioksen opetusta vastaan Nikean uskontunnustuksessa todetaankin Kristuksesta: ”– on samaa olemusta kuin Isä – syntynyt Isästä ennen aikojen alkua – tosi Jumala tosi Jumalasta – syntynyt, ei luotu –”

– Nikean uskontunnustus on erinomainen opetukseksi ja harhaoppien korjaamiseksi, Cary arvioi.

– Sen keskeisiä opetuksia on, että Jeesus Kristus on Jumala.

Jeesusta koskevassa opissa olennaista on inkarnaatio eli ihmiseksi syntyminen: Jeesus on sekä tosi Jumala että tosi ihminen.

Nikean uskontunnustus esittelee myös kolminaisuusopin.

– Kolminaisuus kertoo siitä, kuka Jumala on. Inkarnaatio kertoo siitä, kuka Jeesus on. Ja koska Jeesus on Jumala, nämä kaksi asiaa ovat yhteydessä toisiinsa.

– Sanoisin, ettei kolminaisuusoppi ole kuitenkaan niin vaikea käsittää, kun usein väitetään.

Näkemyksensä tueksi Cary esitteli seitsemän toteamusta, joilla voi hänen mukaansa opettaa kolminaisuusopin perusteet ”kahdessa minuutissa”.

1: Isä on Jumala.
2. Poika on Jumala.
3. Pyhä Henki on Jumala.

4. Isä ei ole Poika.
5. Poika ei ole Pyhä Henki.
6. Pyhä Henki ei ole Isä.

7. On vain yksi Jumala.

– Huomatkaa, ei vaikeaa terminologiaa. Ei sellaisia käsitteitä kuin olemus tai persoona.

Edes sana ”kolme” ei ole Caryn mukaan tärkeä kolminaisuutta opetettaessa.

– Voit olla hyvä kolminaisuusopin mukaisesti uskova kristitty edes tietämättä, että Jumala on ”kolme yhdessä”. Tärkeitä ovat sen sijaan nimet: Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Perusta-lehden teologiset opintopäivät jatkuvat Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa 4.1.

Tapahtuman järjestää teologinen aikakausijulkaisu Perusta yhdessä Suomen Raamattuopiston, Suomen teologisen instituutin, Suomen Evankelisluterilaisen Opiskelija- ja koululaislähetyksen, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetyksen ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistyksen kanssa.

Lisätiedot ja tapahtuman ohjelma löytyvät täältä