Kirjoittanut
Uuden Tien haastattelema dogmatiikan professori Miikka Ruokanen unelmoi hengellisesti uudistuneesta kansankirkosta, jossa ei arkailla kutsua ihmisiä henkilökohtaiseen, elävään uskoon.
Kiinassa ja Suomessa kirkon työntekijöitä kouluttava professori Miikka Ruokanen katselee Suomen kirkkoa mietteliäänä. Täällä tietoa kyllä riittää, mutta hengen ja innon suhteen on hiljaisempaa. Monilla kirkon jäsenillä kasteen lahja on kuvaannollisesti unohtunut pakastimeen. Sulatusohjelmaksi Ruokanen suosittelee missionaarista kansankirkkoa, joka rohkaisee ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon, ottamaan todesta kasteessa saamansa lahja ja kutsumus.
– Kirkko on ollut vahva kansan kasvattaja ja sen arvojen pohjalta on syntynyt hyvinvointivaltio. Tätä ei ole syytä kiistää. Mutta kirkon ei tule tyytyä vain arvojen ja etiikan esillä pitämiseen. Kirkon tulisi olla nimenomaan uskon yhteisö.
Mutta Ruokanen on huomannut, että moni pappi pelkää julistaa siten, että kutsuisi ihmisiä kääntymykseen ja uskoon.
– Kirkon työntekijällä pitäisi olla tahtotila ja näky, että ihmiset opetetaan ja rohkaistaan uskomaan henkilökohtaisesti Kristukseen. En ymmärrä miten hengellisen työn tekijä voisi tyytyä vähempään kuin saattamaan ihminen elävään, todelliseen yhteyteen Vapahtajan kanssa.
Uudistumisen eväät
Tilanne on se, että länsimaissa kansankirkot kuihtuvat, niin katolisissa kuin protestanttisissakin maissa. Mutta tämän kehitystrendin ei tarvitse lamauttaa.
– Taistellaan näivettymistä vastaan. Hengellinen uudistuminen voi ainakin hidastaa hiipuvaa trendiä, Ruokanen innostaa.
Uudistumisen eväät hän löytää messusta. Sieltä löytyvät Raamatun sana, rukous eri muodoissaan, syntien tunnustaminen ja anteeksisaaminen, Pyhän Hengen uudistava työ ja seurakunnan lähettäminen arkeen todistamaan Kristuksesta ja palvelemaan diakonisella rakkaudella. Kaiken keskiössä on ehtoollinen.
– Siinä Jeesus on reaalisesti läsnä. Jeesus antaa meille itsensä, kun nautimme hänen ristin uhrinsa ja tulemme osalliseksi myös hänen ylösnousseesta ruumiistaan. Ehtoollisessa me intiimillä tavalla yhdymme Kristukseen, hän antaa meille oman elämänvoimansa ja täyttää meidät Pyhällä Hengellään. Tästä kumpuaa suuri ilo.
