Brenda Myers-Powell oli 14-vuotias, kun hän joutui ensimmäisen kerran työskentelemään prostituoituna. 25 vuoden päästä sairaalassa Jumala muutti hänen elämänsä.
“Äitini kuoli 16-vuotiaana, kun olin vain kuusi kuukautta vanha. Minulle ei koskaan kerrottu hänen kuolemansa syytä, mutta uskon, että se oli Jumalan tahto”, Brenda Myers-Powell kertoo BBC:n erikoishaastattelussa.
Äitinsä kuoleman jälkeen Myers-Powell kasvoi isoäitinsä luona. Isoäiti työskenteli kaukana Chigacon länsipuolella sijaitsevasta kodistaan, joten Myers-Powell vietti päivänsä yksin mielikuvitusystäviensä seurassa. Päivät eivät kuitenkaan olleet pahinta.
”Muistan ajatelleeni silloin, että tuota minäkin varmaan päädyn tekemään, sillä olivathan miehet jo ottaneet pikkuhousuni pois.”
“Isoäitini oli ihana ihminen; hän luki ja leipoi minulle sekä laittoi hyvää ruokaa, mutta hänellä oli alkoholiongelma. Iltaisin hän toi ryyppykavereitaan kotiin, ja kun hän sammui sohvalle, ne miehet tekivät minulle asioita. Se alkoi minun ollessani 4- tai 5-vuotias ja siitä tuli säännöllistä. Olen kuitenkin varma, ettei isoäitini tiennyt siitä mitään.”
“Joskus näin kadulla prostituoituja ja kysyin isoäidiltäni, mitä ne naiset tekevät. Hän vastasi, että he ottavat pikkuhousunsa pois ja miehet maksavat heille. Muistan ajatelleeni silloin, että tuota minäkin varmaan päädyn tekemään, sillä olivathan miehet jo ottaneet pikkuhousuni pois.”
Tyttö, joka ei osannut sanoa ei
Myers-Powell pelkäsi lapsena jatkuvasti tekevänsä jotain väärää, sillä hän ei tiennyt, johtuiko miesten hyväksikäyttö hänestä itsestään. Hän alkoi uskoa, että hänessä oli jotain vialla.
“Vaikka olin lapsena älykäs, minulla ei ollut kavereita koulussa. Pikkuhiljaa minusta tuli tyttö, joka ei osannut sanoa pojille ei, jos he sanoivat pitävänsä minusta tai lupasivat kohtelevansa hyvin. 14-vuotiaana minulla oli kaksi lasta.”
”Fyysinen väkivalta oli hirveää, mutta pahinta oli henkinen väkivalta, sellainen, joka sai minut tuntemaan, että ansaitsen tämän kaiken.”
Väkivalta on prostituoidun arkea
“Päädyin kadulle, kun isoäitini sanoi, että tarvitsemme rahaa lasteni ruokkimiseen ja hoitamiseen. Ensimmäisenä yönä minulla oli viisi asiakasta. Itkin kaiken läpi; en pitänyt siitä, mutta tein sen silti. Miehet tajusivat, että olin nuori ja kokematon, mutta se tuntui vain kiihottavan heitä ja he näyttivät, mitä minun pitää tehdä.”
Isoäiti ei kysellyt rahojen alkuperästä, ja Myers-Powell jatkoi samaa seuraavina päivinä. Kolmantena iltana parittajat ottivat hänet kiinni. He hakkasivat hänet, veivät hänet pellolle ja raiskasivat. Sitten Myers-Powell lukittiin hotellihuoneen komeroon.
“Parittajat tekevät mitä vain murtaakseen tytön tahdon. En päässyt komerosta pois, ennen kuin lupasin työskennellä heille. Parittajat ovat taitavia kidutuksessa. Fyysinen väkivalta oli hirveää, mutta pahinta oli henkinen väkivalta, sellainen, joka sai minut tuntemaan, että ansaitsen tämän kaiken.”
Pelkästään parittajat eivät olleet väkivaltaisia. Myers-Powellia on ammuttu viidesti ja puukotettu 13 kertaa. Kun väkivallasta tuli osa arkipäivää, kuvaan astuivat myös huumeet.
Käännekohta
Kerran eräs asiakas heitti Myers-Powellin ulos liikkuvasta autosta. Myers-Powellin mekon helma jäi autoon kiinni, ja hän raahautui auton perässä kuuden korttelin ajan ja hänen kasvonsa sekä kylkensä iho repeytyi kokonaan irti.
Myers-Powell päätyi sairaalaan, jossa hänen luokseen kutsuttiin poliisi vammojen vakavuuden takia. Poliisi kuitenkin vain nauroi, sillä hän tunnisti Myers-Powellin prostituoiduksi. Hoitaja nauroi poliisin kanssa, ja he kuljettivat Myers-Powellin ulos ensiapuhuoneesta. Hän jäi odotushuoneeseen odottamaan lääkäriä, joka haluaisi auttaa häntä.
”Katsoin ylöspäin ja sanoin Jumalalle: ‘Nämä ihmiset eivät välitä minusta. Voitko sinä auttaa minua?’”
“Silloin aloin miettiä elämääni tähän asti. Tajusin, että minulla ei ollut enää yhtäkään ideaa jäljellä. Katsoin ylöspäin ja sanoin Jumalalle: ‘Nämä ihmiset eivät välitä minusta. Voitko sinä auttaa minua?’ Jumala toimi nopeasti. Lääkäri tuli ja hoiti vammojani, sekä lähetti minut tapaamaan sosiaalityöntekijää. Siihen asti minulla oli vain huonoja kokemuksia sosiaalihuollosta, mutta he opastivat minut Genesis Houseen, turvataloon, jossa elämäni palasi takaisin raiteilleen.”
Uusi elämä
Myers-Powell vietti turvatalossa kaksi vuotta, jonka aikana sekä hänen kasvonsa että sielunsa parantuivat. Hän saattoi aloittaa uuden elämän.
Nykyään Myers-Powelliin elämään kuuluu myös muiden samassa tilanteissa olevien auttaminen. “Jonkun ajan kuluttua tajusin, että kukaan ei palaa sanomaan prostituoiduille: ‘Tuollainen minäkin olin. Tälläinen minä olen nyt. Sinäkin voit muuttua, sinäkin voit parantua.’”
Myers-Powellin perustama Dreamcatcher Foundation työskentelee prostituoitujen auttamiseksi suoraan kaduilla. He myös järjestävät kerhoja koululaisille, jotka ovat vaarassa joutua parittajien uhreiksi.
Lähde: BBC
Kuva: PublicDomainPictures /pixabay
