Koska kieli elää ja muuttuu, tarvitaan myös uusia raamatunkäännöksiä. Piplia suomentaa Vanhaa testamenttia uusiksi. Ensi vuonna julkaistaan uudet suomennokset psalmeista.
Minulle henkilökohtaisesti psalmit ovat merkittävää ja hienoa runoutta sekä tärkeä näköala inhimillisen elämän kipupisteisiin. – Katja Seutu, kääntäjä
Rakastetut psalmit ovat erityinen käännöstyö. Piplian eksegetiikan asiantuntija Kirsi Valkama ja kieliasiantuntija Katja Seutu ovat viettäneet niiden suomentamisen parissa nyt reilun vuoden.
Uusi Psalmien kirjan suomennos julkaistaan alkuvuodesta 2024 Raamattu.fi-verkkopalvelussa ja Piplia-sovelluksessa. Se edustaa raamatunkääntämisen uusimpia tuulia osana Vanhan testamentin 2028 käännöshanketta.
Seutu on ammatiltaan myös runoilija, joka lähestyy psalmitekstejä taiteellisin keinoin. Psalmien elävä kieli saa uuden vapaan muodon, alkuperää kunnioittaen. Runouden tiivis sanonta on rytmitettyä, samalla kun se hengittää ja välittää ikiaikaista sanomaa.
Runomuotoiset tekstit jäävät helposti mieleen lausuttuina, laulettuina tai resitoituina. Kaikki tämä inhimillinen samaistuspinta on varmasti osasyynä siihen, että ne ovat kristillisessä perinteessä suosittuja.
– Kirsi Valkama, kääntäjä
Valkaman tehtävänä on ollut raakasuomennoksen tekeminen heprean kielen pohjalta. Alkukielten tarkka osaaminen ja psalmien syntyaikojen kulttuurin ja maailmankuvan ymmärrys ovat muodostaneet luotettavan pohjan, jonka varassa suomennos lepää.
Kääntäjien lisäksi käännöstä on tekemässä laaja joukko asiantuntijoita: hankkeen johtoryhmä Pipliassa sekä seitsemänhenkinen ekumeeninen ohjausryhmä. Kaikki käännökset testataan myös tavallisilla lukijoilla.
Eri kansoille ja kirkkokunnille
Raamattu yhdistää kaikkia kirkkokuntia. Ekumeenisessa ohjausryhmässä katolisia edustava Juho Sankamo kuvailee, miten psalmit ovat rukouksia, joiden kautta ihmiset ovat kautta aikojen kääntyneet Jumalan puoleen. – On hienoa ajatella, että nämä rukoukset ovat kuuluneet Jerusalemin temppelissä, synagogissa, ja nyt kirkoissa ympäri koko maailman, hän sanoo.
Itseään kiinnostavista psalmeista Sankamo nostaa esiin Psalmin 67. – Se on sikäli hieno, että siinä uudelleen käytetään Herran siunausta (4. Moos. 6). Herran siunaus oli temppelijumalanpalveluksessa keskeinen. Papit siunasivat sillä kansan. Nyt Psalmissa 67 näemme, että kun tuo siunaus lankeaa kansan päälle, silloin myös koko maa oppii tuntemaan sinun tiesi, Jumala, ja kaikki kansat saavat tietää, että sinä autat. Eli Herran siunaus on Psalmissa 67 tulkittu vahvasti kaikkia kansoja koskevan mission näkökulmasta, hän summaa.
Psalmeista syntyy vaikutelma, että tekstin kirjoittajat ovat ajatelleet, että Jumalan edessä voi ajatuksensa sanoa sellaisina kuin ne ovat. – Kirsi Valkama, kääntäjä
Repeilevät tunteet ja lohdun sanat
Ohjausryhmässä evankelis-luterilaista kirkkoa edustava Mika Aspinen viittaa psalmien ilmentämään ihmisyyden koko kirjoon. – On iloa ja surua, ylistystä ja raivoa, luottamusta ja epätoivoa, kauniita ja vähemmän kauniita ajatuksia, joskus samassa psalmissa rinnakkain. Mikään inhimillinen ei ole vierasta, Aspinen toteaa.
Myös kääntäjät Valkama ja Seutu palaavat psalmien tunneskaalaan. – Minua puhuttelee psalmeissa avoimet ilon ja helpotuksen kuvaukset tai yhtä hyvin rehelliset pelon ja ahdistuksen kuvaukset. Se, että asiat sanotaan suoraan ja peittelemättä, joskus jopa ahdistavan rehellisesti, Valkama kuvailee.
Samalla psalmien hengellinen viisaus ja ohjaus käyvät kohti ihmistä. Ihmisen repeileviä tunteita vastassa on Jumalan uskollisuus, rakkaus, lohtu ja armo.
Seudulle Psalmista 65 on tullut tärkeä. – Siinä Jumala pitää maasta hyvää huolta: kastelee, kypsyttää sadon, jopa peittelee maahan kynnetyt vaot. Koko maa, autiomaat, kukkulat ja niityt, iloitsevat Jumalan teoista ja osoittavat iloaan muuttumalla hyvin kauniiksi katsella. Minusta tuossa psalmissa on jotain hyvin lohdullista, Seutu sanoo.
Vaivatonta, rikasta suomea
Pipliaseuran sydämen asiana on tehdä Raamattua läheiseksi ja ymmärrettäväksi. Vanhan testamentin käännöksen yksi keskeinen periaate onkin, että sen kieli on hyvää ja vivahteikasta yleiskieltä, joka avautuu 2020-luvun ihmiselle vaivatta.
Uudessa käännöksessä merkityksiä häivytetään mahdollisimman vähän uskonnollisten erityistermien tai vanhojen, yleiskielelle vieraiden sanojen taakse. Lukemiseen ei tarvita sanakirjaa, Googlea tai päivystävää teologia. Samaan aikaan suomennos on uskollinen alkukielen merkityksille ja välittää sisällön sekä sen tyylin mahdollisimman hyvin.
Digisuomennos kaikenikäisille
Erityistä on, että käännöstä tehdään alkukielestä digimuotoon, ei painettavaksi. Samalla suomennos muotoillaan niin, että sama käännös toimii luontevasti itsekseen luettuna, ääneen luettuna sekä kuunneltuna äänikirjana.
Käännöksen vastaanottajia ovat eri-ikäiset puhelinten käyttäjät, jotka ymmärtävät suomea. Kääntämistä ohjaa 20-vuotiaiden kielentaju ja periaate, että se mikä on ymmärrettävää parikymppisille, on ymmärrettävää myös heitä vanhemmille.
Mukaan testaajaksi
Haluatko vaikuttaa Vanhan testamentin suomennokseen?
Tule mukaan VT2028-testiryhmään!
