Mari Stenlundin väitöskirjassa pohditaan, mitä uskonnon ja mielipiteen vapaudella on tarkoitus todella suojata.
Teologian tohtori, sosionomi(-diakoni) AMK Mari Stenlund löysi väitöskirjansa aiheen juuren teologian opintojensa graduvaiheessa. Sosiologina hän halusi yhdistää tutkimukseensa mielenterveystyön. Mietteistä muodostui väitöskirja Freedom of delusion, jossa pyritään selvittämään onko psykoottistasoiseen mielenterveyden häiriöön sairastuneella, kuten skitsofrenikolla, oikeus omiin harhaluuloihinsa. Huhtikuussa Helsingin yliopisto palkitsi Stenlundin väitöskirjapalkinnolla erityisen ansiokkaasta väitöskirjasta, joka on tärkeä osanotto ihmisoikeusajatteluun.
– Ihmisoikeussopimuksissa ja -teoriassa oletetaan, että oikeudet kuuluvat psyykkisesti terveille ihmisille, ja siksi on määritelty, että ihmisen tulee saada pitää omat mielipiteensä ja uskomuksensa ilman, että muut pyrkivät niitä muuttamaan konkreettisin pakkokeinoin esimerkiksi lääkitystä käyttämällä, Stenlund selventää.
Mielenterveyslainsäädännössä tällaista oikeutta ei ole, sillä täysi pidättäytyminen pakkohoidosta ei olisi aina eettisesti oikein.
Valmiuden suojaaminen osaksi hoitoa
Ihmisoikeusteorian mukaan kaikki saavat ajatella mitä hyvänsä, niin kauan kun eivät yritä toteuttaa ajatuksiaan. Ei olisi kuitenkaan eettisesti oikein ajatella, että esimerkiksi itsemurhavaarassa olevan ihmisen henkeä ei voitaisi turvata pakkohoidolla psykiatrisella osastolla. Stenlundin mukaan hoidossa voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota siihen, mikä sen tavoite on. Halutaanko lieventää oireita vai suojella potilaan valmiuksia toimia.
Stenlund on pohtinut ihmisoikeusteorian kehittämistä siten, että ihmisen kykyä ja valmiuksia omien uskomusten ja mielipiteiden muodostamiseen suojattaisiin. Näin nämä voitaisiin mieltään myös osaksi psykoottisten ihmisten perusoikeuksia. Vastaavanlaisia ajatuksia on esittänyt myös filosofi Martha Nussbaum.
– Näin määriteltynä tämänkaltainen uskonnon- ja mielipiteenvapaus kannustaisi kehittämään psykiatrista hoitoa, joka tukisi enemmän potilaan ajattelukykyä, maailmankuvan kehittymistä ja omien arvojen mukaisen elämän tavoittelua, Mari Stenlund arvioi.
Seurakunnat eivät saa ohittaa sairaita
Sairastuminen on aina haaste ihmiselle itselleen ja tämän lähipiirille. Stenlundin mukaan seurakunnissa ei lähimmäisen harhaisia tai kummallisia mielipiteitä ei saisi ohittaa liian kevyesti. Hän muistuttaa, että mielipiteistä voi keskustella ihmisen kanssa. Samalla antaa sairastuneelle mahdollisuuden kehittää kykyään mielipiteen muodostamiseen.
– Ovatko harhojen sisällöt vain sattumaa vai kertovatko ne jotain tärkeää siitä, mitä kyseinen henkilö on joutunut käymään läpi? Stenlund kysyy. Hänen mielestään olisi syytä pohtia myös psyykkisesti sairaan ihmisen harhojen mielekkyyttä.
Lähde: Teologia.fi ja Valomerkki
Kuva: Pixabay/cocoparisienne
