Kirjoittanut
Nykyaikaisessa psykoterapiassa hengellisyys nähdään voimavarana ja osana ihmisen luonnollista kokemusmaailmaa. Terapeutin ja asiakkaan yhteinen uskonvakaumus ei ole edellytys terapiaprosessin onnistumiselle, mutta joissakin tilanteissa siitä voi olla apua.
Psykoterapeuttien keskuudessa suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin asiakkaan uskonnolliseen vakaumukseen. Osaltaan tämä johtuu uusien, ihmisen voimavaroihin keskittyvien terapiasuuntausten yleistymisestä. Osaltaan syynä on terapiakenttää aiemmin hallinneen psykoanalyyttisen koulukunnan uskontokritiikin pehmeneminen.
Etenkin psykoanalyyttisesti suuntautuneet terapeutit ovat perinteisesti suhtautuneet ihmisen uskonnollisuuteen hyvin varauksellisesti. Taustalla on vaikuttanut muun muassa koulukunnan perustajan Sigmund Freudin (1856-1939) näkemys uskonnollisuudesta haitallisena neuroosina.
Esimerkiksi viime vuosina suosiotaan kasvattanut ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapia näkee hengellisyyden ensisijaisesti voimavarana. Ratkaisukeskeiseksi perheterapeutiksi opiskeleva Keravan helluntaiseurakunnan pastori Elli Meklin on kehityksestä mielissään.
– Meidän koulukunnassamme myönnetään, että ihmisellä on hengellisiä tarpeita, ja nähdään, että merkitykselliset uskomukset ovat tärkeä osa mielenterveyttä.
Meklin suorittaa opintojaan Helsingin Psykoterapiainstituutissa. Koulutuksessa yksi aihe on ollut hengellisyys hoitotyössä. Opiskelutilanteissa niin sanottujen live-asiakkaiden joukossa on ollut tunnustavia kristittyjä, jotka ovat puhuneet avoimesti uskostaan osana omaa selviytymistarinaansa.
– Se on synnyttänyt vilkasta keskustelua. Lisäksi olemme puhuneet muun muassa siitä, voiko terapeutti pyydettäessä rukoilla asiakkaansa puolesta, Meklin kertoo.
Psykoterapialla tarkoitetaan psyykkisen terveyden ja toimivuuden lisäämiseen tähtäävää ammatillista psykologista hoitomuotoa, jossa tekniikkana käytetään yleensä keskustelua. Psykoterapeutti-nimikettä voivat käyttää vain sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymän koulutuksen suorittaneet. Yleensä terapeutit yhdistävät työssään eri koulukuntien lähestymistapoja.
”Potilas määrittelee asiat, joista puhutaan”
Helsinkiläinen Therapeia-säätiö on yksi psykoanalyyttisen psykoterapeuttikoulutuksen tarjoajista. Säätiön koulutuskeskuksen johtoryhmään kuuluvan Irma Saarimäen mukaan myös heillä ajatellaan, että uskonnolliset kokemukset ovat ihmiselle tärkeitä ja hengellisyys voi olla merkityksellinen osa ihmisen identiteettiä.
– Suhtaudumme asiakkaan uskonnollisuuteen samalla tavalla kuin mihin tahansa hänen kokemukseensa tai arvomaailmaansa. Potilas tuo psykoterapiaan ne asiat, kokemukset ja tunteet, joista hän haluaa puhua. Niitä ja niiden syntyhistoriaa ja vaikutusta tähän päivään lähdetään sitten yhdessä tutkimaan.
Freudin perinnön lisäksi psykoterapeuttien varauksellisuuteen on vaikuttanut se, että käytännössä asiakkaan usko nousee terapiassa esille lähinnä silloin, kun se kuormittaa henkistä hyvinvointia. Saarimäen mukaan psykoterapiassa ihmisen uskonnollista kokemusta ja jumalasuhdetta pohditaankin siltä kannalta, kaventaako se elämää vai antaako se voimia ja viekö se ihmisen kehitystä eteenpäin.
Saarimäki korostaa sitä, että terapeutin tehtävänä ei ole neuvoa asiakastaan vaan auttaa häntä löytämään itselleen oikeiksi kokemansa ratkaisut. Ristin Voitto -lehden tiedossa olevat tapaukset, joissa psykoterapeutti on kehottanut uskovaista asiakasta ottamaan rennommin ja menemään joskus vaikka baariin, eivät saa Saarimäen siunausta.
– Tällainen ei kuulu psykoanalyyttisesti suuntautuneen psykoterapeutin tehtävään.
Saarimäen ja Meklinin mukaan terapeutin ja asiakkaan yhteinen vakaumus ei ole edellytys terapiaprosessin onnistumiselle.
– Tiedän uskovia, jotka ovat käyneet ei-uskovalla psykoterapeutilla ja saaneet avun. Toki monet uskovat asiakkaat toivovat, että terapian yhteydessä myös rukoillaan. Lisäksi henkilö on voinut kokea hengellistä vammautumista yhteisössään, ja silloin uskovalla terapeutilla on ehkä suurempi mahdollisuus auttaa asiakasta hengelliseen vapauteen, Meklin sanoo.
Asiasta lisää tällä viikolla ilmestyvässä Ristin Voitto -lehdessä.
