Suomalaisten mieli on kuormittuneempi kuin koskaan. Akseli Mäkelä unelmoi seurakunnasta, jossa jokainen tulee kohdatuksi.
Psykoterapeutti Akseli Mäkelän mukaan nyky-yhteiskunnassa on kaksi erityisen kuormittavaa piirrettä: yhteisöllisyyden puute ja suoritusten ihannointi.
– Ihmisiltä vaaditaan asioita, joihin kukaan ei pysty. Luin jokin aika sitten hyvän kolumnin nuorten tilanteesta. Kirjoittaja sanoi, etteivät nuoret tarvitse kannustusta opiskeluun vaan viestiä siitä, että he riittävät.
Suorituspaineiden lisäksi ihmisiä vaivaa irrallisuus, jota ovat vahvistaneet lyhyet ja projektiluontoiset työsuhteet – ja korona etätöineen.
Ylipäätään suomalaisten mieli on kuormittuneempi kuin koskaan. Moni oireilee riippuvuuksilla tai fyysisillä sairauksilla. Masennuksesta on tullut jopa kansantauti.
– Tilanne mielenterveyspalveluissa on kaoottinen. Meille psykoterapeuteille tulee isoissa kaupungeissa viidestä kymmeneen yhteydenottoa joka viikko, eikä vuodessa vapaudu aina sitä viittäkään paikkaa.
Välillä voisimme kysyä ahkeralta vapaaehtoiselta, miten jaksat.
Mäkelän mukaan seurakunta voisi olla yksi avain kaaoksen selättämiseen.
– Seurakunnassa voitaisiin tehdä paljon ihmisten psyykkisen hyvinvoinnin eteen. Se voisi olla yhteisö, jossa ihminen saa kokea riittävänsä sellaisenaan, Turun helluntaiseurakunnan vanhimmiston puheenjohtajana toimiva psykoterapeutti sanoo.
– Jos ylipäätään haluamme tavoittaa aikamme ihmisiä heidän arjessaan, meillä pitää olla valmiuksia puhua myös mielenterveyden kysymyksistä, hän lisää.
Unelma mielen hyvinvointia tukevasta seurakunnasta oli kimmoke myös yhdessä Ulla Dahlenin kanssa kirjoitettuun, pian ilmestyvään kirjaan Kohtaava seurakunta – seurakunta mielen hyvinvointia rakentamassa (Aikamedia 2022).
Kirjassa annetaan valmiuksia mielenterveyden tukemiseen niin saarnoissa, asenneilmapiirissä kuin rakenteissakin.
– Seurakuntakulttuurissamme ei tarjoa välineitä mielenterveydestä puhumiseen. Kun sitten ihmisen elämään tulee esimerkiksi masennusta tai ahdistusta, seurakunta ei olekaan se paikka, jonne hän tulisi kokemuksensa kanssa.
Kristityn psykoterapeutin vastaanotolle tulee aika ajoin myös seurakuntayhteisön haavoittamia ihmisiä. Esimerkiksi lakihenkinen opetus tai kohtelu elämän kriisien, kuten avioeron, kohdatessa ovat yleisiä teemoja.
– Monien kokemuksista on jo aikaa, mutta nyt niistä ollaan valmiita puhumaan. Terapiassa on tärkeää tarjota tila, jossa on mahdollisuus puhua, miten asiat on kokenut ja elänyt.
Kun kokemuksensa saa jakaa, voi ymmärtää paremmin sekä itseään että toisia osapuolia.
– Kristityillä elämän kriisit aiheuttavat jo itsessään erityiskysymyksiä – kuten sen, että missä Jumala on silloin kun sairastamme tai miksi Jumala ei paranna tai vastaa rukouksiin toivomallamme tavalla.
Pahimmillaan kriisit tai mielenterveyden haasteet aiheuttavat pelastusvarmuuden horjumista.
– Valitettavasti joka vuosi joku kertoo psykoterapiassa myös siitä, että hänestä on ajettu ulos masennuksen henkeä tai hänelle on kerrottu sairauden olevan lankeemuksen syytä. Tällainen toiminta vain lisää apua hakeneen ihmisen ahdistusta.
Akseli Mäkelä uskookin, että mielenterveysasioista puhuminen seurakunnassa sekä ennaltaehkäisee että eheyttää. Seurakuntaa tarvitaan paitsi ihmisen turvaverkoksi myös vastaamaan kriisien ja sairauksien aiheuttamiin hengellisiin kysymyksiin.
Mielenterveyttä tukeva seurakuntakulttuuri pohjautuu Mäkelän mukaan osallisuuden kokemukseen ja sitä tukevien rakenteiden vahvistamiseen.
– Mitä paremmin ihminen kokee kuuluvansa joukkoon, sitä helpompaa on elää aitona toisten kanssa. Siksi olisi tärkeää järjestää pienryhmien kaltaisia rakenteita, joissa ollaan yhdessä pidemmän aikaa.
Yksi yhteyttä – ja mielen hyvinvointia – tukevan seurakunnan arvo on rehellisyys.
– Tarkoitan sillä rehellisyyttä sekä opissa että elämän vaikeuksien edessä. Sitä, että tunnustamme elämässä olevan kärsimystä ja sairautta mutta samanaikaisesti uskomme Jumalan olevan kaikkivaltias. Emme aina ymmärrä Jumalan toimintaa, mutta hän ei silti muutu.
Psykoterapeutti kehottaakin panostamaan sekä ihmissuhteiden että jumalasuhteen tukemiseen.
– Seurakunta, joka tukee mielenterveyttä, tukee myös hengellistä kasvua.
Yksi klassinen hengellisen kasvun väline on saarna, jonka sisällössä voisi hyödyntää kansallisia mielenterveyspäiviä. Esimerkiksi mielenterveysviikko tai itsemurhan tehneiden muistopäivä voisivat olla hyviä ajankohtia kriisien tai mielen haasteiden esillä pitämiseen.
– Usein jätämme puhumatta ihan perusasioistakin, kuten jumalakuvasta, jolla on suuri vaikutus mielenterveyteen.
Mäkelän ja Dahlenin kirjassa esitellään myös yksi aivan uusi, käytännönläheinen työkalu mielenterveyden haasteiden kanssa kamppaileville.
– Kahdentoista askeleen ryhmämalli, jota on käytetty Yhdysvalloissa. Malli perustuu AA-ryhmän toimintaan, mutta sitä ei ole suunniteltu ainoastaan riippuvuuksista kärsiville, ja se on perustukseltaan hengellinen.
Teoksessa pohditaan myös rukouspalvelun ja sielunhoidon suhdetta ja järjestämistä – teemaa, josta Mäkelä teki aikoinaan maisteriopintoihin liittyvän opinnäytetyönsä.
Näissä vapaaehtoisvoimin toteutettavissa apuvälineissä piilee valtava voimavara. Niin Akseli Mäkelä uskoo. Niiden yhä parempaan käyttöön tarvittaisiin kuitenkin mielenterveyden merkityksen ymmärtämistä.
– Ja sitä, että mieli ja sen hyvinvointi otettaisiin osaksi kristillistä ihmiskäsitystä.
Silloin seurakunnissa pystyttäisiin tunnistamaan myös tilanteita, joissa mieli kuormittuu, ja tarjoamaan tarvittaessa apua.
– Olisi hienoa, jos voisimme nähdä esimerkiksi yli voimiensa palvelevat ihmiset. Välillä voisimme kysyä ahkeralta vapaaehtoiselta, miten jaksat tai olisiko sinun aika pitää taukoa. Sellainen kulttuuri olisi myös ennaltaehkäisemässä liiallista kuormitusta.
Kohtaava seurakunta – seurakunta mielen hyvinvointia rakentamassa (Aikamedia 2022) -teos julkaistaan Turun helluntaiseurakunnassa 4. joulukuuta 2022.
