Kirjoittanut
Omatunnon näkökulma on unohtunut aborttikeskustelussa, sanoo professori Tapio Puolimatka.
Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä luennoinut kasvatustieteiden professori Tapio Puolimatka totesi, että vain kristillinen usko takaa heikoimmissa asemissa oleville ihmisille yhdenvertaiset ihmisoikeudet muihin nähden.
– Koska Jumala syntyi lapseksi Jeesuksessa, evankeliumin sanoma tunnustaa lapsen täyden ihmisyyden jo sikiämisestä saakka. Kristuksen uhrin valossa ihmiset alkoivat nähdä lapsessa persoonan, Puolimatka sanoi.
Hänen mukaansa länsimainen kulttuuri kulkee nyt kristinuskosta kohti uutta pakanuuden aikaa.
– Vapaa seksuaalisuus voi pakanuudessa saada sakramentaalisen luonteen. Sen alttarilla uhrataan lapsia epäjumalille.
Kirkoissa vaikuttaa Puolimatkan mielestä yhä enemmän gnostilainen teologia.
– Gnostilainen uskonnollisuus torjuu suvaitsemattomana Vanhassa testamentissa kuvatun taistelun sakramentaalisen seksuaalisuuden jumalaa Baalia, tämän puolisoa Astartea ja Molokia vastaan, jolle uhrattiin kultillisen seksuaalisuuden tuottamat ei-toivotut jälkeläiset. Niinpä gnostilaisella kirkolla ei ole ollut voimaa vastustaa vapaan seksuaalisuuden Molokille abortin muodossa uhrattavia ihmisuhreja, Puolimatka sanoi.
– Gnostilaisen pakanallisuuden ilmentymänä kirkonkin piirissä puolustetaan ihmisten oikeutta toimia omien seksuaalisten mieltymystensä ehdoilla ja käsitetään rakkauden vastaisena pitäytyä Raamatun seksuaalinormeihin.
Puolimatka vertaa pahuutta liukuportaisiin, ”jotka vievät koko ajan syvemmälle”.
– Kun vääristynyttä myötätuntoa on kerran käytetty perusteluna vammaisiksi luokiteltujen lasten abortoinnille, se loogisesti kelpaisi myös perusteluksi jo syntyneiden lasten tappamiselle.
Yhteinen syyllisyys
Puolimatka kertoi, että Suomessa suoritetaan vuodessa noin 10 000 raskaudenkeskeytystä. Koko yhteiskunta kantaa hänen mukaansa tiedostamatonta syyllisyyttä näiden aborttien vuoksi.
– Koska yhteiskuntamme ei voi myöntää elävänsä synnissä tappaessaan lapsia äitinsä kohtuun, jo syntyneidenkin lasten oikeus elämään asetetaan ennen pitkää kyseenalaiseksi. Ihmisen ehdoton oikeus elämään tulee uhatuksi, Puolimatka sanoi.
Lääketieteen eetikot Alberto Giubilini ja Francesca Minerva esittivät (Journal of Medical Ethics 2012), että vastasyntyneiden tappaminen pitäisi sallia ”kaikissa saman tyyppisissä tapauksissa, joissa aborttikin olisi oikeutettu”, koska vastasyntynyt on ”sikiön tavoin vasta potentiaalinen persoona”. Vastasyntyneiden tappaminen olisi heidän mielestään oikeutettu tilanteissa, joissa syntynyt lapsi ”vaarantaisi perheen hyvinvoinnin”.
– Ihmiset kuvittelevat pääsevänsä lapsesta eroon abortilla, mutta ihmisen omatunto ei toimi näin, Puolimatka kommentoi.
Hän esitteli kaksi Nobelilla palkittua ajattelijaa, joiden mukaan vastasyntyneitä lapsia pitäisi voida tappaa, jos he ovat ”epänormaaleja”. Toinen heistä, biologi Francis Crick on todennut, ”ettei ketään vastasyntynyttä tulisi julistaa ihmiseksi ennen kuin se on käynyt läpi tietyt geneettiset testit”. Immunologi Macfarlane Burnet puolestaan esittää, että ”muutaman sukupolven kuluttua kaikki vastasyntyneet lapset voidaan testata heti syntymän jälkeen ja heidät voidaan palauttaa äidille ainoastaan, jos ei ole löydetty mitään merkkiä geneettisestä sairaudesta”. Bioetiikan professori Peter Singer laulaa samassa kuorossa toteamalla, että ”jos lapsi voidaan tappaa kohdussa, hänet voidaan yhtä hyvin tappaa kohdun ulkopuolella – hän ei muutu vaihtaessaan paikkaa”. Singerin mukaan ”onnellisuuden kokonaismäärä” ei vastasyntyneen tappamisella paljon laske, eikä ”ihmislaji olennaisesti eroa muista eläinlajeista”.
Taustalla pakanallinen ihmiskuva
Puolimatkan mielestä elämäntapa, joka hyväksyy vapaan seksin ja abortit, ammentaa vääristyneestä ihmiskuvasta.
– Taustalla on uuspakanuuden heikentynyt käsitys ihmisen pahuudesta. Sille on vierasta kristillinen ajatus, jonka mukaan synti on keskeinen syy inhimilliseen kärsimykseen.
– Tältä osin gnostilainen hengellisyys sopii hyvin yhteen tieteisuskoisen ja materialistisen maailmankuvan kanssa, Puolimatka määritteli.
Vain Kristus luo Puolimatkan mukaan pohjan ”sekä yksilön että kulttuurin terveelle kehitykselle”.
– Maailmankaikkeuden Luojana Kristus on luonnon lainalaisuuksien ja ihmiselämää säätelevien normien alkuperä. Lunastajana hän on niin nöyrä, että hän ottaa kantaakseen rikkomukset, jotka me teemme hänen asettamiaan hyvän elämän normeja vastaan. Ilman tätä kaksiulotteista totuutta ihmisyhteiskunta vajoaa asteittain yhä syvempään turmelukseen, Puolimatka kiteytti.
Teologiset opintopäivät jatkuvat Kauniaisissa huomenna 5.1.
