Kirjoittanut
Entinen uushenkisyyden eli new agen harjoittaja Sarastus Hietanen haluaa varoittaa ihmisiä avaamasta okkultismin ovea.
Yksitoista vuotta sitten vastavalmistunut ääni- ja energiahoitaja Sarastus Hietanen asui vaimonsa kanssa pienessä mökissä erillään yhteiskunnasta.
Hietasen ystäväpiiriä yhdisti samanlainen maailmankatsomus: kaikki on yhtä, Jumala on meissä kaikissa, se piti vain ymmärtää meditaation avulla. Syntiä ja pahuutta ei ollut, eikä taivastakaan, ainakaan sellaista, johon mennään kuoleman jälkeen harppua soittamaan. Oli jälleensyntymisten loputon jono, itsetyytyväistä arvailua siitä, kuka suurmies oli ollut entisessä elämässään, siis jossain niistä monesta, energiakenttiä, joita tunsi käsissään, Ihmeiden oppikurssia ja Urantia-kirjallisuutta, jotka lupasivat, että ihmisestä itsestään tulee lopulta hengellisen evoluuton seurauksena jumala.
Samaan aikaan oli ahdistusta, josta ei puhuttu, jatkuvaa suorittamista, negatiivisia ajatuksia, joita täytyi paeta, pilvenpolttoa ja psykedeelisiä huumeita, katkenneita ihmissuhteita, hajonneita avioliittoja, itsekeskeisyyttä ja ylpeyttä.
Kun Hietaselta ystävineen evättiin pääsy tuomiokirkon kryptaan äänienergiakonserttia pitämään, he pyörittelivät silmiään ja naureskelivat. Heidän konserttinsa oli oikeasti tärkeää toimintaa, toisin kuin mikään noiden seinien sisällä normaalisti tapahtuva. Kristinuskossa hyvää oli Jeesus, yksi Jumalan avatarista Buddhan ja Krishnan ohella, mutta kristinusko ja kirkko instituutioina olivat halveksuttavia. Jumalan luo oli monta tietä – ja lopultahan jokainen oli itse oma jumalansa
Hietasen henkisyydellä verhottu idealismi aiheutti ristiriitoja parisuhteessa. Vaimolla oli suunnitelmia jatko-opintojen suhteen ja hän pääsikin opiskelemaan.
Hietanen uhkasi jäädä tyhjän päälle. Ääni- ja energiahoidot eivät olleetkaan lähteneet käyntiin, kuten hän oli olettanut. Asiakkaita ei näkynyt eikä rahaa virrannut. Omia keskuksia ei olisi varaa perustaa. Elämä oli päämäärätöntä ja tarkoituksetonta oleskelua valkoisissa vaatteissa keskellä korpea.
Kerran keskellä kirkasta päivää Hietasen mieleen juolahti jostain kysymys: mitä jos alkaisin papiksi? Ajatus tuntui erikoiselta. Näihin aikoihin Hietanen näki unen, jossa oli kuolleita ihmisiä vanhassa koulurakennuksessa. Papin pitäisi auttaa heitä, hän ajatteli.
Samaan aikaan Hietasen niin ikään new age -taustainen ystävä tuli uskoon ja Hietanen huomasi hänen muuttuneen jollain erikoisella tavalla.
Ystävä pyysi Hietasta mukaansa kristilliseen tilaisuuteen ja vastustelun jälkeen Hietanen lähti.
Mystiikka vei mukanaan
Sarastus Hietanen kasvoi tavallisessa suomalaisessa kodissa Muoniossa. Lapsena hän kävi seurakunnan kerhoissa. Rippikoulun jälkeen yhteys seurakuntaan kuitenkin katkesi.
– Kristinuskon perusasiat jäivät melko vieraiksi. Koulun uskonnonopetus oikeastaan vain vahvisti universalistista ajatusta siitä, että kaikki uskonnot ovat lopulta yhtä ja samaa. Koulussa ei selitetty koskaan muiden uskontojen huonoja hedelmiä ja verrattu niitä kristinuskon hyviin, Hietanen kertoo.
Hietanen sai paniikkikohtauksia ja iltaisin hänellä oli pelkotiloja. Mieltä vaivasivat eksistentiaaliset kysymykset, joihin hän etsi vastauksia mystiikasta ja shamanismista. Kaipuu Jumalan luo oli suuri, mutta kristinusko näytti tylsältä.
– Lähdin kokeilemaan erilaisia hindulaispohjaisia meditaatioita. Luin neljännen ulottuvuuden tulemisesta, meditoin Atlantista ja tutustuin teosofiaan, joka lainaa paljon buddhalaisuudesta ja hindulaisuudesta, hän muistelee.
Pilvenpoltto lisäsi kiinnostusta mystiikkaan ja muutti musiikkimaun psykedeeliseksi.
– Koin, että haluan pois tästä maailmasta, jota en pysty hallitsemaan, toisiin tajunnan tiloihin. Mistään ei löytynyt sellaista Jumalaa, jonka kanssa olisin uskaltanut elää normaalia arkea.
Mystiikan maailma oli koukuttava. Se, että oli jatkuvasti mahdollista kehittyä, se, että nurkan takana oli aina jotain uutta ja mielenkiintoista.
Hietanen alkoi opiskella ääni- ja energiahoitoja ja eli samanmielisten muodostamassa kuplassa, jossa kukaan ei kyseenalaistanut mitään.
Hietanen vaihtoi etunimensä Sarastukseksi. Hän halusi olla yksilöllinen ja erityinen.
– Kyllä se liittyi ylpeyteen ja siihen, että saisin itselleni huomiota, hän myöntää.
Samoihin aikoihin hän kasvatti pitkät ”intiaanihiukset”, joiden hän myöhemmin ymmärsi edustaneen kapinaa kaikkea tavanomaista ja järjestäytynyttä kohtaan.
Alkoholistin on helpompi pelastua kuin okkultistin
”Jumala tulee tekemään sinusta pastorin ja sinä tulet leikkaamaan hiuksesi pois”, kertoi ulkomaalainen puhuja Sarastukselle kristillisessä tilaisuudessa, johon Hietanen oli ystävänsä kutsumana lähtenyt.
– Kyyneleet alkoivat valua, nyt osui, Hietanen muistelee.
– Koin sellaista rauhaa, jota new age -jutut eivät olleet koskaan pystyneet antamaan.
Siihen päättyi Sarastus Hietasen matka jumalaksi ja siitä alkoi pitkä matka Jumalan luo.
Muutos ei kuitenkaan ollut helppo.
Vaikka Hietanen pyysi Jeesusta elämänsä Herraksi, hänen oli vaikea luopua esimerkiksi uskosta jälleensyntymiseen.
– Olin vielä uskoontulon jälkeen yhteydessä pastoriin, joka uskoi Urantia-kirjaan Raamatun rinnalla. Mukana oli myös muita new age -taustaisia ystäviä. Jumala kuitenkin johdatti sellaisia kristittyjä elämäämme, jotka osoittivat, että ”tuo ei ole kristillistä”.
Hietanen vertaa uushenkisyyteen sotkeutunutta mieltä alkoholismiin, erotuksena se, että alkoholistille elämänmuutos kristityksi voi usein olla helpompi kuin okkultismin oven avanneelle.
– Koko mieli on sekoittunut pimeyteen. Se on oikeasti saatana, joka vaikuttaa siinä taustalla. Yksi nainen kertoi, että hänellä kesti kymmenen vuotta vapautua noituuden hengestä. Ei siis kannata lähteä alunperinkään mukaan, Hietanen lataa.
– Meille oli lopulta tärkeää ihan sanallisesti irtisanoutua niistä hengistä ja pyytää Jumalalta anteeksi esimerkiksi sitä, että olimme olleet mukana energiahoidossa tai reikissä ja pyytää Jumalaa poistamaan sen vaikutuksen meistä.
Hietanen kertoo, että joskus häntä hävettää muistella entistä itseään ja hukkaan heitettyjä vuosia.Monesti olen iltaisin miettinyt, että ”ei vitsi, minkälaisessa touhussa olen ollut mukana”, Hietanen tunnustaa.
– Mutta minun tarinani on esimerkki siitä, miten Jumala pystyy nostamaan tosi syvältä ja voi kääntää kaikki kokemukseni itselleen kunniaksi.
”Jooga on hindulaista lähetystyötä”
Tänä päivänä Sarastus Hietanen on muuttofirmassa työskentelevä vastavalmistunut teologian maisteri, aviomies ja neljän lapsen isä Espoosta.
Hietanen kokee edelleen kutsumuksekseen toimia pastorina, mutta vielä toistaiseksi kirkon tai järjestöjen ovet eivät ole auenneet.
Kutsu tavoittaa ihmisiä on kuitenkin olemassa ilman lipereitäkin. Hietanen kiertää vuosittain new age –tapahtumia, kuten Hengen ja tiedon- tai Minä olen –messuja. Siellä hän kertovat yhdessä toisten new age –taustaisten kristittyjen kanssa messuvieraille, että elämän tarkoitusta kannattaa etsiä muualta.
– Joka kerta joku sanoo haluavansa seurata Jeesusta. Seuraavaksi hän kuitenkin saattaa suunnata nurkan taakse Buddha-kojulle, Hietanen kuvaa.
– Tärkeää on, etten tuomitse toista, mutta osoitan, että olen hänestä huolissani ja rukoilen hänen puolestaan.
– Joskus kuitenkin täytyy kysyä ihan suoraan, että ymmärrätkö, mitä tällaisesta touhusta seuraa.
New age- elämäntavan seurauksista ja koko ilmiöstä puhumista Hietanen pitää niin tärkeänä, että kirjoittaa siitä tällä hetkellä kirjaa. Kohdeyleisöä ovat paitsi uushenkisyydessä mukana olevat että kristityt, jotka haluavat ymmärtää ilmiötä.
– Kirja sisältää uskoon tulleiden todistustarinoita sekä yleistä pohdintaa uushenkisyydestä ja siitä, kuinka se eroaa kristillisestä uskosta.
Monista itämaisen uskonnollisuuden ilmiöistä on länsimaissa tullut meidän aikanamme valtavirtaa. Tavalliset perheenäidit käyvät naurujoogassa, kuuntelevat enkeliviestejä ja rauhoittuvat mindfullnessin avulla miettimättä että taustalla vaikuttaa tuhansia vuosia vanha uskonnollinen traditio.
– Esimerkiksi jooga on hindulaista lähetystyötä, vaikka toisten mielestä sitä voi harrastaa vain fysiikkansa vuoksi. Ne liikkeet ovat kuitenkin palvomisliikkeitä, joiden tarkoituksena on päästä ykseyteen jumaluuden kanssa. Joogan idea on, että pikkuhiljaa kaikki ruumiin halut ja aistit ja jopa hengittäminen saadaan vaimenemaan, niin että ihmiset pääsevät pois tästä maailmasta. On outoa, että sitä markkinoidaan länsimaissa elinvoimaa lisäävänä, Hietanen pohtii.
Hietasta turhauttaa se, että länsimaalaiset ihmiset tuovat idästä eksoottista uskonnollisuutta välittämättä sen hedelmistä.
– Intia on maailman köyhimpiä maita ja se johtuu hindulaisuudesta. Länsimaiset ihmiset menevät sinne meditoimaan ashrameihin ja palvelemaan guruja siivoamalla heidän keskuksiaan kun samaan aikaan ulkona kadulla ihmisiä kuolee nälkään ja tauteihin.
– Intiassa juuri kristityt lähetit ovat niitä, jotka ovat saaneet aikaan isoja uudistuksia. Lähetystyön myötä tytöille on tullut mahdolliseksi päästä kouluun, leskien polttaminen on loppunut ja temppeliprostituutio vähentynyt, Hietanen luettelee.
Hietasen mukaan uushenkisyydestä ja okkultismista ei ole muuta tietä pois kuin Jeesus.
– Minun todistuksenikin huutaa sitä, että Jumala pystyy pelastamaan vaikka minkälaisesta rikkinäisyydestä.
– Kun ymmärsin, että Jumalan Pyhä Henki riittää, muut henget saivat väistyä, hän toteaa.
