Kirjoittanut
Pyhäinpäivänä 6. marraskuuta hautausmaat täyttyvät kynttilöistä, joilla ihmiset haluavat muistaa kuolleita läheisiään.
Pyhäinpäivänä vietetään vainajien ja edesmenneitten pyhien muistopäivää. Pyhäinpäivänä viedään rakkaiden haudoille kynttilöitä ja muistellaan heitä. Hautausmailla on myös muistopaikkoja, johon voi viedä kynttilän, jos ei pääse viemään kynttilää oman läheisen haudalle tai hautaa ei ole. Kynttilöiden sytytys on symboli iankaikkisuuden toivosta ja uskosta kuoleman jälkeiseen elämään.
Suomessa tapa viedä muistokynttilä palamaan omaisen haudalle alkoi viime sotien jälkeen. Kynttilöitä vietiin aiemminkin vainajien haudoille, mutta tapa yleistyi 1940-luvulla, kun ihmiset halusivat osoittaa kunnioitustaan sodissa henkensä menettäneitä sankarivainajia kohtaan. Tapa laajeni kansan keskuudessa koskemaan kaikkia hautaan siunattuja omaisia.
Alunperin pyhäinpäivää vietettiin 1.11., nykyään sitä vietetään Suomessa ajanjaksolle 31.10.-6.11. osuvana lauantaina. Aikaisemmin päivä oli nimeltään pyhäinmiestenpäivä.
Pyhäinpäivän hartausohjelmissa puhutaan kuolemasta ja toivosta
Pyhäinpäivän evankeliumi on Jeesuksen vuorisaarnan alussa oleva autuaaksi julistus. Seurakunnat järjestävät pyhäinpäivän jumalanpalveluksia, hartaustilaisuuksia ja iltamessuja, joissa luetaan vuoden aikana ajasta iäisyyteen siirtyneiden seurakuntien jäsenten nimet ja sytytetään kynttilöitä heidän muistolleen.
Pyhäinpäivän televisiojumalanpalveluksena Yle TV1:llä on Nojatuolikirkko, joka on kuvattu Oulunkylän vanhassa kirkossa. Liturgi Visa Viljamaa keskustelee Juho Juutilaisen, Reetta Meriläisen ja Katri Korolaisen kanssa kuolemasta, lohdutuksesta, kaipauksesta ja toivosta. Make Perttilä Church House Band musisoi mm. tutun virren Kiitos sulle, Jumalani. Taiteilijavieraana Pyhäinpäivän Nojatuolikirkossa on Aili Järvelä, joka esittää oman kappaleensa Roihuvuori.
Radiojumalanpalvelus lähetetään lauantaina 6.11. klo 10 Puijon kirkosta Kuopiosta.
