Kirjoittanut
Sfinksipatsaan palanen, tekstikatkelmia, muinainen vesisäiliö viime kuukausina on kerrottu lukuisista Israelissa tehdyistä arkeologisista löydöistä. Mikäli väite Daavidin palatsin löytymisestä osoittautuu todeksi, se on kova juttu, suomalaistutkija sanoo.
Kesällä israelilainen ja osin länsimainenkin media on raportoinut lukuisista Raamatun historiaan liittyvistä arkeologisista löydöistä ja niihin liittyvistä tulkinnoista.
Suomessa muun muassa Yle kertoi heinäkuussa, että israelilainen arkeologiryhmä on ilmoittanut kaivaneensa esiin kuningas Daavidin palatsin jäänteet Khirbet Qeiyafan rauniolinnoituksesta Jerusalemin lounaispuolelta.
Elokuussa uutisoitiin Jerusalemista löydetystä keramiikkapalasesta, jossa oleva kirjoitus mahdollisesti sisältää Raamatussa mainitun henkilön nimen. Katkelmassa voidaan nähdä nimi Benaiah, joka mainitaan 2. Aikakirjassa profeetta Jahasielin isänisän nimeksi. Keramiikan pala on myös ajoitettu lähelle tämän elinaikaa, vaikka nimi sinänsä ei ollut muinaisessa Israelissa poikkeuksellinen.
Kesällä palstatilaa saivat myös Galilean järven lähistöltä kaivettu noin 4 500 vuotta vanha sfinksipatsaan kappale, kahdeksan kirjainmerkkiä sisältävä ruukunpala, jonka tutkijat sanovat olevan peräisin Daavidin ja Salomon ajalta ja olevan varhaisin Jerusalemista koskaan löydetty kirjoituskatkelma, sekä Itkumuurin läheltä paljastunut vesisäiliö. Säiliöstä löydetyt esineet viittaavat siihen, että sitä oli käytetty piilopaikkana ensimmäisen juutalaissodan aikana 66-73 jKr.
Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan tutkija Kirsi Valkama pitää kaikkia näitä löytöjä kiinnostavina mutta ei mullistavina.
– Ehkä löytöjä ei ole tehty tavallista kaivauskesää enempää, mutta ne ovat olleet keskimääräistä kiinnostavampia. Esillä on ollut tavallista enemmän löytöjä, jotka on liitetty Vanhan testamentin tapahtumiin. Lisäksi tekstilöydöt kiinnostavat aina, koska niitä tehdään niin vähän.
– Löytöjen merkityksen arvioimista vaikeuttaa kuitenkin vielä se, että niistä ei ole kerrottu tarkempia tietoja.
Kiistaton todiste keskushallinnosta?
Lisätietoja Valkama odottaa erityisesti väitetystä kuningas Daavidin palatsista. Löytö koskee kahta 900-luvulle eKr. sijoittuvaa isoa rakennusta, jollaisia ei ole varmuudella aiemmin löydetty Daavidin kuningaskunnan alueelta.
Toinen rakennus on tutkijoiden mukaan hallintorakennus ja toinen varasto. Esinelöytöjen perusteella kaupunki on ollut israelilaisten asuttama.
Kaivauksista vastaavien Heprealaisen yliopiston tutkijoiden ja Israelin muinaismuistoista vastaavien viranomaisten mukaan löytö on vastaansanomaton todiste keskushallinnosta ja valtion kustantamasta rakennustoiminnasta Daavidin kuninkuuden aikana.
Monet muut israelilaisarkeologit suhtautuvat palatsitulkintaan epäillen. Myös Valkama on vielä odottavalla kannalla, sillä löytöjen ajoitukseen liittyy ongelmia.
– Jos Daavidin ajalta todella löytyisi hallintorakennus, joka pystytään yhdistämään Juudaan, se olisi merkittävä löytö.
– Khirbet Qeiyafasta aikaisemmin löytynyt varhainen, vaikeasti tulkittava teksti sen sijaan oli oikeasti merkittävä, koska se on harvinaisen pitkä.
Raamattuun liittyvät vanhat löydöt harvinaisia
Daavidin ja Salomon aikaisten ja sitä vanhempien, Raamatun tapahtumiin liitettävissä olevien löytöjen uutisarvoa nostaa niiden harvinaisuus.
– Aina kun Jerusalemista löytyy yhtään pidempi tekstikatkelma, se saa paljon huomiota. Tänä kesänä nousi hirveä haloo tekstistä, jossa on kolme sanaa! Kaikki toivovat, että kaupungista löytyisi erityisesti kuningaskunnan hallintoon liittyviä tekstejä, jotka kertoisivat historiasta, Valkama toteaa.
Aiheesta lisää tämän viikon Ristin Voitto -lehdessä.
